Aineistot (yhteensä 10747)

1981
Moision kivinavetta juuri ennen purkutöiden aloitusta ja hetki sen jälkeen. Purkukuvassa taustalla Henrikin koulu.

Maija Liisa Kettunen muistelee ensimmäistä koulupäiväänsä Paaslahden kylän kansakoulun ensimmäisellä luokalla Iisalmessa 1950-luvulla.

Iisalmelainen Maija Liisa Kettunen kertoo ensimmäisistä muistoistaan 1940-luvulla Iisalmen Paaslahden kylällä.

2001
Toistaiseksi viimeisimmän Suomen mestaruutensa Loimu voitti kaudella 2000-2001. Kuvassa Loimun joukkue mestaruuden ratkaisseen finaaliottelun jälkeen Kerttulan liikuntahallissa.

Avainsanat:

Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Raision risteykset tosin olivat pitkään maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuva on 1960-luvun alkupuolelta, jolloin Raision…

1960-luvun alun Raision keskustaa kirkon suunnalta katsottuna. Etualalla vasemmalla vuonna 1962 valmistunut Raision seurakuntatalo. Raision keskustan silloisiin maamerkkeihin lukeutui Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä ollut Turun …

1961-08
Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.

Lähellä Raision kirkkoa sijainnut Vanhalukkarla oli vanha sukutila. Vuonna 1961 tilan päärakennus purettiin Turku-Raisio moottoritien rakennustöiden yhteydessä, ja vanhasta aittarakennuksesta tehtiin asuinrakennus. Vuosina 1991-1992 Vanhalukkarlan…

Mahittulaa 1960-luvun alkupuolella. Etualalla vasta valmistunut saunapato, seuraavina myllypato ja Hintsan pato. Viimeksi mainitun padon vasemmalla puolella vuonna 1957 valmistunut Raision-Naantalin vesilaitos ja oikella puolella Hintsan kartano.…

Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Tuon ajan tuttuja maamerkkejä olivat Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä olleen osuuskassan lisäksi mm. VPK:n paloasemarakennus, vanha kunnantalo, kunnantalo asuntoloineen ja äärimmäisenä oikealla…

1964

Eripainos Laitila-lehdestä 3/1964

1905
Moniste. Sisältää ohjelman ja laulujen sanat.

2014
Kansanrunoilija Sahan Kalle on yksi merkittävimmistä Toholammin seudun henkisen perinnön luovista rakentajista. Sahan Kalle (Kalle Fredrik Saha) eli Toholammilla 1852-1933. Kertoman mukaan hän oppi kirjoitustaitonsa itseopiskelun kautta, ja runojen…

1995
Vakka-Suomen kesälehti 1995 s.17

1995-07-11
Artikkeli: Uudenkaupungin Sanomat 11.7.1995, s.3.

1995-07-11
Artikkeli: Uudenkaupungin Sanomat 11.7.1995, s.3.

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suoman Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.8

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.5

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.1

1995-07-08
Artikkeli: Turun Sanomat 8.7.1995, s.13

1995-07-07
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 7.7.1995, s. 9.

1995-07-07
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 7.7.1995. s.4.

1995-06-09
Artikkeli, Turun Sanomat 9.6. 1995. s. 24.

1915

nuorisolle esittänyt J. W. Juvelius

1910
Nimitys suomen ja ruotsin kielellä.
Sisältää molemmankielisiä kirjoituksia.
Suomen aistivialliskoulujen lehti n:o 1. 1910.

1869

Adolf Waldemar Jahnsson.
Ote Lännettärestä ; 4.

Julkaistu Uuno Kerkolan perikunnan luvalla. Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä.

Uuno ja Aili Kerkolan puumerkkikokoelma.

Avainsanat:

1933
Luvan julkaisemiseen antanut Olli Pensala. Kaupalliseen käyttöön on pyydettävä lupa.

1932
Olli Pensala antanut luvan julkaisemiseen. Kaupalliseen käyttöön pyydettävä lupa.
 
Koneluettavat metatiedot: