Aineistot (yhteensä 10734)

Uuno ja Aili Kerkolan puumerkkikokoelma.

Avainsanat:

1910
Nimitys suomen ja ruotsin kielellä.
Sisältää molemmankielisiä kirjoituksia.
Suomen aistivialliskoulujen lehti n:o 1. 1910.

1995-06-09
Artikkeli, Turun Sanomat 9.6. 1995. s. 24.

1995-07-07
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 7.7.1995. s.4.

1995-07-07
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 7.7.1995, s. 9.

1995-07-08
Artikkeli: Turun Sanomat 8.7.1995, s.13

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.1

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.5

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995, s.8

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suoman Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995

1995-07-11
Artikkeli: Uudenkaupungin Sanomat 11.7.1995, s.3.

1995-07-11
Artikkeli: Uudenkaupungin Sanomat 11.7.1995, s.3.

1995
Vakka-Suomen kesälehti 1995 s.17

1905
Moniste. Sisältää ohjelman ja laulujen sanat.

Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Tuon ajan tuttuja maamerkkejä olivat Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä olleen osuuskassan lisäksi mm. VPK:n paloasemarakennus, vanha kunnantalo, kunnantalo asuntoloineen ja äärimmäisenä oikealla…

Mahittulaa 1960-luvun alkupuolella. Etualalla vasta valmistunut saunapato, seuraavina myllypato ja Hintsan pato. Viimeksi mainitun padon vasemmalla puolella vuonna 1957 valmistunut Raision-Naantalin vesilaitos ja oikella puolella Hintsan kartano.…

Lähellä Raision kirkkoa sijainnut Vanhalukkarla oli vanha sukutila. Vuonna 1961 tilan päärakennus purettiin Turku-Raisio moottoritien rakennustöiden yhteydessä, ja vanhasta aittarakennuksesta tehtiin asuinrakennus. Vuosina 1991-1992 Vanhalukkarlan…

1960-luvun alun Raision keskustaa kirkon suunnalta katsottuna. Etualalla vasemmalla vuonna 1962 valmistunut Raision seurakuntatalo. Raision keskustan silloisiin maamerkkeihin lukeutui Raision- ja Nesteentien risteyksen vieressä ollut Turun …

Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Raision risteykset tosin olivat pitkään maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuva on 1960-luvun alkupuolelta, jolloin Raision…

2001
Toistaiseksi viimeisimmän Suomen mestaruutensa Loimu voitti kaudella 2000-2001. Kuvassa Loimun joukkue mestaruuden ratkaisseen finaaliottelun jälkeen Kerttulan liikuntahallissa.

Avainsanat:

Opettaja Yrjö Kärkkäisen puoliso Tyyne Kärkkäinen valokuvassa vuodelta 1997.

Pankinjohtaja Juho Haanpää, kirjailija Pentti Haanpään setä.

Pentti Haanpään isoisä Jaakko Keckman ja hänen sisarensa.

1934
Mikko ja Sanna Haanpään perhettä vuonna 1934. Vieraina Heikki Ilorinne ja Urho Tenkula.

Mikko ja Sanna Haanpään perhettä sekä tuttavia. Mikko ja Sanna Haanpää lapsineen vasemmalla.

Toini ja Heino Junno, kuvanveistäjä Tapio Junnon vanhemmat. Tapio Junno on veistänyt Pentti Haanpään muistomerkin.

1935
Heidi, Martti ja Suoma Kauranen vuonna 1935. Heidi Kauranen (os. Haanpää) oli Pentti Haanpään sisko.

1920-luku
Piippolan Leskelän kylän osuuskauppa 1920-luvulla. Kuvassa Hannes Haanpää.

Pentti Haanpää.

Pentti Haanpää.

1972
Pentti ja Aili Haanpään hauta. Kuva on otettu vuonna 1972.

Pentti Haanpään naapuri Olli Pekkala rukiin leikkuussa.

1930-luku
Hemmi Jarva, Hanna Lundberg, Eeva ja Oskari Haanpää 1930-luvulla.

1935
Oskari ja Eeva Haanpää 1930-luvun puolivälissä.

1930-luku
Eeva ja Oskari Haanpää sekä Martti-poika Jussilan törmällä 1930-luvulla.

Mikko Haanpään piirros Mikko Tinkalasta. Mikko Haanpää oli Pentti Haanpään isä.

Reeta ja Jussi "Hota-Leenan poika" Piippo. Takana oleva rakennus on Suolasaari, joka purettiin 1950-luvulla.

Yrjö Tinkala tekee tuohivirsua. Yrjö Tinkalan vaimo Reeta oli Pentti Haanpään sisko.

Seitsämän Veljeksen näytelmäryhmä Piippolan Leskelässä.

1939
Jussi "Hota-Leenan poika" ja Reeta Piippo vuonna 1939.

1949
Pikkujoulu Otavassa vuonna 1949.

1940
Eero Vesterinen ja Lyyli Karjalainen vuonna 1940. Lyyli Karjalainen oli Pentti Haanpään vaimon sisko.
 
Koneluettavat metatiedot: