Aineistot (yhteensä 10747)

1964

Eripainos Laitila-lehdestä 3/1964

1998
Valokuva Kaarlo Vuoren vuonna 1891 maalaamasta vesivärityöstä, jonka aiheena Minna Canth.Valokuva: Karl Jämsen

Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…

Kuva otettu lääninhallituksen rakennukselta. Etualalla Piispanpuisto. Kuva otettu vuosien 1884 ja 1888 välisenä aikana.

Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…

1885
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.

1891
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…

1897
Sähketekstinä K. A. Tavastjernan nelisäkeinen muistoruno Minna Canthille.

1892
Kirje on pieni, taitettu lappunen. Kirjeen päiväys ja kirjoittamispaikka on päätelty sisällöstä. Tavaststjernat kutsuvat kirjeessä Minna Canthia kylään.

Avainsanat: ,

1893
Kirje on kirjoitettu luganolaisen hotelli Pension Villa Castagnolan kirjepaperille.

1892
Referoidut kirjeet: 2.9 1892, 10.9.1892, 30.9.1892, 23.10.1892, 9.11.1892, 20.12.1892, 7.2.1893, 30.3.1893, 15.3.1894 ja pieni kirjelappunen, joka on päivätty Kuopiossa kesällä 1892. Referaattien kirjoittajaa ei tiedetä.

Avainsanat: , ,

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan neljäs osa. 26 numeroimatonta sivua.

Avainsanat:

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan kolmas osa. 26 numeroimatonta sivua.

Avainsanat:

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan toinen osa. 26 numeroimatonta sivua.

Avainsanat:

2019
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan ensimmäinen osa. 26 numeroimatonta sivua.

Avainsanat:

2018
Teos on taiteilijakirja. Silkkipainettua grafiikkaa sisältävä haitarikirja, jossa 24 numeroimatonta sivua. Painos 120 kappaletta.

Avainsanat:

2011
Teos on taiteilijakirja. Silkkipainettu, 4-värinen sarjakuva-albumi, jossa taiteltavat lehdet. Painos 200 kpl.

Avainsanat:

2008
Teos on taiteilijakirja. Sarjakuvamaisia piirroksia ja valokuvia. Painos 500 kappaletta.

Avainsanat:

2000
Teos on taiteilijakirja. Kuvituksen aiheina lapsuus ja nuoruus Pielavedellä. Teoksesta 250 numeroitua kappaletta.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Teos on haitarikirja. Silkkipaino, 5-värinen. Teoksen painos 200 kappaletta.

Avainsanat:

2013
Teos on taiteilijakirja. Piirroksia, osassa englanninkielistä tekstiä.

Avainsanat:

2013
Teos on taiteilijakirja. 16 kuvasivua, joista 8 haitarikirjana.

Avainsanat:

2017
Teos on taiteilijakirja.Teos koostuu 78 kuvallisesta kortista ja 78 tekstistä, jotka koottu 199-sivuiseksi kirjaksi. Uniikkikappale, tekijöiden signeeraama ja numeroitu laitos (131/150).

Avainsanat:

1899
Kansanopistolaisten vierailumatka Jyväskylään 1896

2013
Ote kirjasta Teoistaan tunnetut. Kirjaston ja kirjastoauton toiminnan esittelyä ja historiaa.

Avainsanat:

1985
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…

1985
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…

2019-05-10
2. painos. Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän…

2017-11-30
Kangasniemen kirjasto yhdessä Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen kanssa aloitti Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneiden sankarivainajien tietojen keräämisen syksyllä 2015. Tarkoituksena on ollut koota tietoa sankarivainajista ja heidän kohtaloistaan.…
 
Koneluettavat metatiedot: