Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Kirje on luultavasti kirjoitettu Kovan onnen lapsia -näytelmän ensiesityksen (9.11.1888) jälkeen.
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Kannet maalattua puuta. Sivuilla sinisellä, punaisella ja mustalla painettuja symboleja ja kuvia. Serigrafiatekniikalla tehty County Mayossa Irlannissa. Numeroitu painos (49/50).
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.
Kirje Alkiolta Kasimir Leinolle, joka aikoi julkaista Nykyaika-lehdessä jatkokertomuksena runomittaisen historiallisen murhenäytelmänsä "Jaakko Ilkka". Ensimmäinen näytös ilmestyi vuoden 1898 joulunumeron liitteenä. Osa näytöksistä jäi kuitenkin…
Kasimir ja Eino Leino julkaisivat Nykyaika-lehteä vajaan vuoden ajan. Kasimir toimi lehden päätoimittajana ja Eino Leino toimitussihteerinä. Lehti ilmestyi kahdesti kuussa ja esikuvana oli englantilainen Review of reviews, kansansivistykseen tähtäävä…
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.
Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…
Af honom sjelf antecknade.
Vittorio Alfieri ; öfversättning C. D. J:r.
Niteeseen yhteensidottu osat 1-2.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan. Kirjassa on köynnös-exlibris, jossa ei numeroa.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon…
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka…
Teos on taiteilijakirja. Sisältää neljä offsetpainettua valokuvaa (irtolehtiä) ja Rabbe Enckellin runon ruotsiksi ja suomeksi. Teos on taiteilijan ensimmäinen kuvateos. Signeerattu ja numeroitu kappale (8/50).
Teos on taiteilijakirja. Teos on ulkoasultaan haitarikirja, jossa mustavalkoisia kuvia, runoja ja kurkistusaukkoja. Signeerattu ja numeroitu kpl (51/200).
Teos on taiteilijakirja ja portfolio. Mustavalkoisia valokuvia kansion sisällä. Rabbe Enckellin runo "Ständigt går hårda bud genom själen...", suom. Tuomas Anhava. Painos 110 numeroitua kappaletta (105/110).
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Teoksessa kuusi offsetpainettua valokuvaa Percén kalastajakylästä, Kanadan Quebeckistä. Tekstinä vanha valaanpyytäjien laulu. Signeerattu ja numeroitu kappale (53/140).
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Kuvituksena roomalaisia skoottereita ja mopoja, pigmenttimustesuihkuvedostettu. Numeroitu painos (30/50).
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
