Aineistot (yhteensä 7119)

  • Kieli on tarkasti "fi"

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Kirkonkylän ensimmäinen äänestäjä Eila Häkkinen toteaa, että uurna on tyhjä äänestystä aloitettaessa. Vasemmalla vaalilautakunnan puheenjohtaja Benjam Kahelin ja keskellä lautakunnan jäsen Matti Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.9.1975.

Presidentin vaaleissa Taavi Tikkanen käyttämässä äänioikeuttaan kirkonkylän äänestyspaikalla. Takana vaalilautakunnan puheenjohtaja Mikko Kinnunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.1.1978.

Pälkjärven murretutkimus on Tahvo Könösen tekemä. Hän oli itsekin syntynyt Pälkjärvellä 6.3.1864. Pälkjärven murre kuului itämurteisiin, tarkemmin itäisiin savolaismurteisiin eli Pohjois-Karjalan murteisiin.

Avainsanat: , ,

Aapeli Jauhiainen osasi ennustaa tulevat säät luonnon merkeistä. Kuva Timo-Heikki Varis. Vuosiluku ei tiedossa.

Aapeli Jauhiainen. Viinikkala, Uudiskangas. Vuosiluku ei tiedossa.

Aapeli Leskinen, (Åken isä) Viljo Leskinen sekä Putte-ruuna. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

1946
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen ruutulehtiö, jossa on voimapaperikannet. Se sisältää kolme novellia. Aapeli Metsän sotaa -novellia Haanpää ehdotti kokoelmaan Heta Rahko korkeassa iässä, mutta Otava karsi sen pois, koska kustantaja ei…

1908
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…

Aarne Huttunen hevosensa kanssa. Kuva Pielavesi-Keitele -lehti. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Aarne Huttunen Vuonamon Aholasta ja ensimmäinen Keiteleelle ostettu lämminverihevonen Miss Casanova. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.10.1974.

Aarne Järveläinen, polkupyörämekaanikko ja haitaristi.

Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.

Aarne Saastamoinen ja Nestori Huttunen.

1916
Liitteenä Turun kaupungin asemakartta

1893
Teatrets repertoar. Teatterin ohjelmisto. Ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä näytelmiä.

Avainsanat:

2019
Tekijän sanoin: "Sen, mitä "äet sano" , kirjoitan alkuperäiskielellä eli eteläsavoksi korikyläni puheenparrelle uskollisena. Pyydettäessä voin suomentaa. "

1892
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmäkäsikirjoituksen luonnos. Välissä olevien tyhjien sivujen jälkeen on ensimmäisen näytöksen uusi alku.

1896
Sidottu ruutuvihko, jossa lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituksen alku. Canth aloitti Agnes-novellinsa dramatisoinnin luultavasti vuonna 1896, mutta työ jäi kesken. Käsikirjoituskatkelma on julkaistu teoksessa "Suomalainen näyttämö 18…

Ahola, johon vuonna 1977 kotiseutuyhdistys perusti museon. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

1926
Digitoitu dokumentti on lehtiö, johon on siistillä käsialalla kirjoitettu novelli Aholan Juuseppi. Tekstissä ei ole suurempia korjauksia. Novellissa Juuseppi häviää korttipelissä talonsa, tekee maatyömiehenä töitä, juopottelee, tutustuu maatalon…

Aholan koulukuva. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

Aholan koulukuva. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

Aholan pihalla vas. Eeva Jauhiainen, Hilda Jauhiainen, Lyyli Huttunen, Erkki Kumpulainen, Aino Kumpulainen, Anne Rautamäki, Rede Kumpulainen ja Vihtori Huttunen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Aholan tuulimylly, sen portailla Saara Pirinen 1930-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

1930-luku
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…

1995-07-11
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 11.7.1995

Aikansa merkkimiehiä: Riskaan isäntä Heikki Jauhiainen, virkavallan edustaja Robert Jauhiainen ja kanttori Ilmari Raitala. Kuva Maire Huttunen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Aino Dagmar Kekkonen Vuonamon ja Länsi-Säviän rajalla Puron talossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.8.1971.

Aino Jäntti leivän teossa Kummunkylän Aholassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.9.1975.

Aino Könttä osallistunut 25 vuotta yhteiskunnalliseen toimintaan. Kuvassa Aino Turri-koiran kanssa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.2.1977.

1873
Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö…
 
Koneluettavat metatiedot: