Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission…
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun…
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
