Aineistot (yhteensä 10)

  • Avainsanat: Tyrväntö

1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…

1864
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…

1900-1907
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa…

1930-luku
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…

1900
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.

1902
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…

1918
Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja…

1920-luku
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi.…

1920-luku
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja…

1920-luku
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan…
 
Koneluettavat metatiedot: