Aineistot (yhteensä 863)

  • Aihe on tarkasti "Varsinais-Suomi"

1950
Kiirun tilan päärakennus Someron Joensuussa 1950. Hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1880. Kiirun porvariskartano on merkitty seutukaavaan suojelukohteeksi. ”Someron ensimmäinen Säästöpankki sai toimitilansa Kiirun talosta, jossa sillä oli…

Avainsanat:

1978
"Talo oli Killaisten Mäkisen alkujaan, ja Laihon Oiva ja Laihon Arvo asuivat siellä 1960-luvun puolen välin paikkeille. Myöhemmin talo oli Juhani Pitulan omistuksessa." - kertoi kuvaaja.

1983
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.

Killin- ja Nallinpuiston kerrostalot valmistuivat vuosina 1963-64.

2019, 2020 (viisi kuvaa)
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…

2019 (kaksi kuvaa), 2020
Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastojen yhteisestä Kirjastonaakan askelin tarinan maailmaan -hankkeesta julkaistiin artikkeleja paikallislehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa.

Toimittajat tutustuivat kutsuttuina hankkeeseen ja kirjoittivat…

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

1891-1922
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…

1893
Kirjastonhoitaja kansankirjastossa 1893, apulainen 1905, amanuenssi 1912, vanhempi amanuenssi 1919, assistentti 1927. Kuollut 1946.

1886-1887
Turun kansankirjastonhoitaja vuosina 1886-1887

1933
Eripainos Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisusta XV

Avainsanat:

2017
Tarinaa Nousiaisten lukkareista ja hieman kanttoreistakin.

2012, 2016
Kirkonpiirin koulun jumppasaliin on oma sisäänkäynti, samasta pääsee myös kirjastotilaan, joka sijoittuu kuvassa etuvasemmalle.
Toinen kuva on kuvattu Pappilan suunnalta, kauniit syksyiset puut syleilevät koko koulurakennusta.

2018, 2020
Koulu kuvattuna Pappilantien/kirkkosillan suunnalta eri vuoden aikoina.

2009
Kirkonpiirin koulussa toimii kirjasto, jonne Nousiaisten kunnankirjasto hankkii aineistoa ja hoitaa kokoelmaa. Oppilaat käyvät lainaamassa ja palauttamassa aineistoa opettajiensa johdolla.

2011
Kirkonpiirin kirjastotila siirtyi jumppasalin viereen ja tilassa pidettiin myös atk-tunteja.

Suomen Kiviteollisuus aloitti toimintansa v.1900 Uudessakaupungissa. Sillä oli kolme kivenkuljetusalusta, Sten, Sten II ja Balmoral.

Kuva Vehmaan Puskinmäestä, jossa graniitti oli erittäin punaista. Granit otti sieltä ns. Hitlerin kiveä. Louhinta siellä lopetettiin 1960-luvulla, Kuvassa myös Allan Lundenin omistama Ford.

1981
Someron Joulun vuoden 1981 numerossa ilmestynyt artikkeli Someron Kivisojan ja Korvenkulman paikannimistä.

1900-luvun alkupuoli
Koljolan kylämaisemaa, vasemmalta: rukoushuone, seppä Vallinin talo sekä Kirkonpiirin koulu. Rakennukset on jo aikoinaan purettu.

1992
Koljolan kylää Nousiaisten hautausmaalta kuvattuna. Keskellä näkyy Kalliopohjan rakennus sekä Kirkonkosken myllyrakennus.

2018
Koljolan päiväkoti on yksityinen päiväkoti, joka tuottaa palvelut Nousiaisten kunnalle ostopalveluna. Päiväkodissa on n. 50 lasta.

Koljolan päiväkoti on rakennettu vuonna 2003 päiväkodiksi. Rakennus on jaettu kolmeen ryhmään ja jokaisella…

1992
V. 1923 vihitty urheilukenttä on Nousiaisten Suden talkootyöllä ja Oiva Tasasen johdolla tehty.

(Nousiaisten historia II, Ulla Heino, 1980).

Nykyisin kentän hoidosta vastaa Nousiaisten kunta.

2020
Vuonna 2006 perusparannettu urheilukenttä, jossa Novotan päällysteinen 300 m juoksurata, sekä nurmipintainen jalkapallokenttä.

(www.nousiainen.fi, 2021)

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1980
Raisiolaisen rockin kultakauden yhtyeisiin kuului myös Korroosio. Kuvassa yhtye on kokoontunut ryhmäkuvaan Pommarin yläpuolelle.



Avainsanat:

1932
Olli Pensala antanut luvan julkaisemiseen. Kaupalliseen käyttöön pyydettävä lupa.

Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…

Avainsanat:

2012
Kuhankuono on usean kunnan rajapyykki Kurjenrahkan kansallispuistossa, vanhimmat kirjalliset tiedot kivestä ovat peräisin 1300-luvulta.

Kivi on Kurjenrahkan tunnetuin nähtävyys.

Kiven nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1965, jolloin…

1989
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.

Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.

Rajapyykissä olevan…

1929
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 6

Kuloisten koulu otettiin käyttöön vuonna 1960. Kuva on 1960-luvulta.

Avainsanat:

1950-luku
Kuloisten posti sijaitsi Jertantiellä vuoteen 1960, jolloin postitoimisto muutti uuteen Tarmolan rakennukseen Keskitien varteen.

1973
Tanskan kuningatar Margareeta II:n syyskuussa 1973 Suomeen tekemän valtiovierailun ohjelmaan kuului pistäytyminen Raisioon. Arkeologiasta erityisen kiinnostunut kuningatar tutustui Mahittulan Tuomolan poltto- ja ruumiskalmistoon. Kuninkaallista…

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: