Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia ja naapureita Toivo Niemimäkeä, Toivo Tuomista ja Hilma Karppista. Toivo Niemimäki kertoo muistojaan Pentti…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavaa Eero Vesteristä. Haastattelussa Vesterinen kertoo ystävyydestään ja yhteisistä kokemuksistaan Pentin kanssa,…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.
Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
