Aineistot (yhteensä 23)

  • Aihe on tarkasti "kokoukset"

Nilakan seudun metsätyönjohtajat kokouksessa. Kolmas vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Matti Paananen Reijo Saviranta ja Kaarlo Kiljander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.2.1968.

Keiteleen Siemenlainajyvästö lakkautetaan. Oikealla Aarne Saastamoinen, Eemil Malinen, Pentti Saastamoinen ja jyvästönhoitaja Mikko Pänkälä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1968.

Keiteleen maamiesseuran kokous. Puheenjohtaja Eero Hulkkonen (oik.) ja sihteeri Elsa Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1978.

Keiteleen sotainvalidien vuosikokous. Kokouksen osanottajia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.2.1966.

Koirakylän metsäautotien osakkaiden kokous kunnanvaltuuston kokoussalissa. Edessä vasemmalta: Olavi Nuutinen ja Tuure Paananen. Toinen rivi vasemmalta: Erkki Jauhiainen ja Eemil Kosti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.3.1966.

Kokous kunnantalolla. Vasemmalta Viljo Saastamoinen, tuntematon, Sulo Shemeikka, Erkki Pulkkinen, Antti Jauhiainen, Vesa Kananen ja Matti Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.

Tossavanlahdessa vuosikokouksen osanottajia. Edessä penkillä istumassa vasemmalta Teuvo Lustig ja Aapeli Laukkanen. Vasemmalta kolmas ylhäältä Maisa Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.

Kokouksessa. Vasemmalla Kalevi Aitto-oja ja oikealla Pentti Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.

Kokouksessa. Vasemmalta Matti Jääskeläinen, Eero Halonen, Arvi Vesterinen, Eemil Malinen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Kokousväkeä. Vasemmalta 2. Erkki Laukkanen ja 4. Heikki Tenhunen. Vuosiluku ei tiedossa.

1957
Elsa ja Aili Haanpää sekä Johannes ja Niilo Partanen Pentti Haanpään seuran kokouksessa vuonna 1957.

1957
Aili Haanpää ja Niilo Partanen Korpelaisessa Pentti Haanpään seuran kokouksessa vuonna 1957. Niilo Partanen (1928–1973) oli kansakoulunopettaja ja kirjailija.

1957
Pentti Haanpään seuran kokous Korpelaisessa vuonna 1957. Aili Haanpää pitämässä puhetta.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Pöytäkirja W.P.K:n kokouksessa 14.11.–1874 (?)

Avainsanat: , ,

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19. Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
 
Koneluettavat metatiedot: