Aineistot (yhteensä 48)

  • Avainsanat: 1870-luku

Kartano kuvattuna vuonna 1871. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: , ,

Kartanon päärakennus kuvattuna vuonna 1871. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: , ,

Kuva vuodelta 1871. Oikealla talli, vasemmalla päärakennus. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: , ,

Anolan kirkkosaaren pohjoispää. Kuva on vuodelta 1871 ja otettu päärakennuksen yläkerrasta. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: , ,

Säännöt koskien Joensuun rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja.

1873
Tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840–1905) öljymaalaus vuodelta 1872 esittää Hämeenlinnan kaupunkia ja linnaa Kaupunginpuiston suunnasta. Linnan pohjoispuolella on venäläisen varuskunnan puurakennuksia ajalta ennen tiilikasarmien…

Kutsu kauppias Jacob Gustaf Cederbergin hautajaisiin.

1877
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1877-1878. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1878-1879. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus 1876-1877. Kuopion lyseon kertomuksen on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1879-1880. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Nya Svenska Damkvartetin konsertin käsiohjelma. Kvartetissa lauloivat Amanda Carlsson, Ingeborg Löfgren, Inga Ekström ja Bertha Erixon. Naisnelikko kävi esiintymässä useissa Euroopan maissa ja jopa Amerikassa saakka.

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Arla Cederberg (1886—1961) oli Carl Johan (Janne) Cederbergin ja Johanna Selina Cederbergin tytär. Arla helsinkiläistyi varhain. Arla oli taiteen keräilijä ja yksi Joensuun taidemuseon perustajista. Hän keräsi pääasiassa suomalaista 1800-luvun…

Avainsanat: , ,

Ilmoitus Evelina Olsonin (os. Schlüter) kuolemasta. Evelina oli apteekkari A. F. Olsonin vaimo.

Ilmoitus kauppias Jacob Gustaf Cederbergin kuolemasta. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) oli kotoisin Pietarsaaresta. Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin. Sittemmin hän toimi Penttilän lastauspaikan hoitajana ja…

Ilmoitus kauppias Simon Parviaisen kuolemasta.

Kutsu Jenny Rudbäckin ja A. V. (?) Åkerblomin vihkiäisiin.

Avainsanat: , ,

Yrjö Björklund oli apteekkari ja Alli (Alina) Cederberg oli kauppias Cederbergin sisar.Cederbergit ja Björklundit (myöh. Koivulat) olivat merkittäviä sukuja Joensuussa. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) on yksi Joensuun historian suurmiehistä, joka…

Kutsu Anders Henrik Roseniuksen ja Elisi Silvénin vihkiäisiin.

Avainsanat: , ,

Kutsu Anna Katharina Turusen ja Michel Pajusen vihkiäisiin.

Kutsu kansakoulunopettaja Antti Ryynäsen ja Fanny Sofia Molanderin vihkiäisiin.

Kutsu Clas Mortimer Walldénin ja Flora Maria Forsténin vihkiäisiin 23.4.1878.

Kutsu Fredrik Wilhelm Olsonin ja Lydia Wahlbergin vihkiäisiin.

Kutsu merikapteeni Otto Laxellin  ja Maria Cederbergin vihkiäisiin. Veljekset merikapteeni Otto Matias Laxell ja kauppias Karl Anton Laxell perustivat vuonna 1883 Joensuun Mallasjuomatehdas Oy:n Hasanniemeen. Oluttehdas toimi eri omistajien…

Kutsu Mikael Homanin ja Elin Falkenbergin vihkiäisiin.

Kutsu Thekla Europaeuksen ja Anton Rikströmin (myöh. Valtavuo) vihkiäisiin.

1877
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…

1878
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…

Edvard Koponen oli joensuulainen räätäli. Hän jatkoi isänsä  Abel Koposen jalanjäljissä ja opissa räätälinuralla. Koponen sai mestarikirjansa Helsingin kaupungin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä. Hän johti isänsä liikettä vuosina 1901-1908.

Avainsanat: , ,

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

1875
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…

Pöytäkirja W.P.K:n kokouksessa 14.11.–1874 (?)

Avainsanat: , ,

Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Johan Ludvig Runeberg kuoli Porvoossa 6.5.1877 ja hänet on myös haudattu sinne. Myös Turussa järjestettiin hautajaisten aikaan Runebergin surujuhla.

1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
 
Koneluettavat metatiedot: