Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1881-1882. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626 /…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Finlands klagan -runoelma löytyi Alexandra von Fieandtille kuuluneen Hushållet och köket -teoksen välistä. Allekirjoituksena runoelmassa on G. F-m (?).
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
