Aineistot (yhteensä 63)

  • Avainsanat: seurakunnat

Kaatuneitten muistomerkki 1966. 1939-44 kaatuneiden muistoksi pystytetty, suunnittelija Ilmari Virkkala.

Seurakuntatalon vihkiäisjuhlan jumalanpalvelus. Vasemmalta rovasti Paavo Kuoppala ja lääninrovasti V. J. Malmivaara. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1973.

Piispantarkastus Keiteleellä 1964. Toinen oikealla piispa Olavi Kares ja seisomassa lääninrovasti Väinö Juhani Malmivaara.

Kirkkovaltuusto 1967. Edessä vas. Kirsti Paananen, sihteeri Bertta Harjula, Lauri Lehmuskoski, Heikki Kumpulainen, Arvo Jalkanen (taloudenhoitaja) ja Emil Saastamoinen. Takarivi: Kalevi Aitto-oja (kirkkovaltuuston varapj.), Kaarlo Kiljander, Aaro…

Uuden hautausmaan siunauskappeli. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1968.

Srk:n 100-vuotisjuhla loppiaisena 1972. Lauri Lehmuskoski saarnaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.

Kirkon 100-vuotisjuhla ja urkujen käyttöön vihkiminen 1976. Piispa Paavo Kortekangas, Jukka Malmivaara ja Paavo Kuoppala. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.9.1976

Kirkkovaltuusto 1971. Seurakunta 100v. Takana seisomassa vasemmalla: Yrjö Vuorela, Vesa Kananen, Arvo Konttinen, Eino Savolainen, Matti Jääskeläinen, Kaarlo Kiljander, Reino Koskinen ja Martti Kananen. Eturivi vasemmalta: Laila Raatikainen, Hanna…

Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…

Seurakunnan järjestämä elojuhla Keiteleellä . Myyjäisten toimihenkilöitä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.10.1964.

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

1931
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
 
Koneluettavat metatiedot: