Kokoelma

Hämeen historia

Dublin Core

Nimeke

Hämeen historia

Julkaisija

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Osakokoelmat

Kokoelman aineistotSelaa kokoelman Hämeen historia aineistoja
Academisk afhandling och oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling i Tavastehus län

Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1

Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun…
Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa

Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…
Suomenmaan kansanpukuja, näytettyinä kuvauksissa kansan elämästä. I. Hämeenmaa

Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa

Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom…
Hämeen oloista 1808–1809

Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta…
Häme

Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…
Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311

Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan…
Janakkalan kirkko ja hautausmaa : tietoja ja muistoja

Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…

Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin…

Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…

Selaa kokoelman Hämeen historia aineistoja