Julius Immanuel Bergh

Julius Immanuel Bergh syntyi Suonenjoella 30.3.1810. Berghin isä, Suonenjoen kappalainen Karl Fredrik Bergh, koulutti aluksi poikaansa kotona. Ylioppilaaksi Julius Immanuel Bergh pääsi Porvoon lukiosta vuonna 1832. Tämän jälkeen hän ryhtyi opiskelemaan Helsingin yliopistossa menestyksekkäästi vanhoja kieliä, etenkin hepreaa, ja pyrki samalla syventymään myös muinaisaikojen aatevirtauksiin ja sivistysarvoihin. Berghin erikoisalaksi muodostuikin heprean kieli ja kirjallisuus. Maisteriksi hän valmistui vuonna 1836, ja kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi kaksiosaisen, Joelin kirjaa koskevan dosentinväitöskirjan. Tämän jälkeen hänet nimitettiin heprean kielen ja kirjallisuuden dosentiksi.

Bergh toimi vuosina 1835–1839 opettajana sekä helsinkiläisessä Gripenbergin naisopistossa että vuodesta 1836 Helsingin yksityislyseossa. Keväällä 1844 hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon. Tämän jälkeen hän jätti toimensa heprean kielen ja kirjallisuuden dosenttina yliopistossa ja opettajantoimensa Helsingin yksityislyseossa. Hän siirtyi uskonnon ja heprean kielen lehtoriksi Kuopion lukioon, jossa hän toimi myös rehtorina vuosina 1850–1853. Bergh sai tunnustusta opettajana ja kasvattajana niin oppilaitoksessa kuin sen ulkopuolellakin. Lisäksi hän oli kymmenen vuoden ajan Kuopion tuomiokapitulin jäsen.

Bergh kuului jo 1830-luvun lopulta lähtien Helsingissä vaikuttaneeseen yliopistopietistien piirin johtajiin. Hän osallistui muun muassa herännäisyyttä koskevaan kirjalliseen väittelyyn ja otti osaa varhaisten herännäislehtien ”Tidningar i andliga ämnen – Hengellisiä sanomia” ja ”Evangeliskt Veckoblad” toimitukseen. Kuopioon siirryttyään Berghistä tuli yksi Savon herännäisyyden johtavista vaikuttajista. Hän oli myös herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen henkiystäviä. 1850-luvulla herännäisliikkeessä tapahtuneen hajaannuksen aikana Bergh säilytti yhä yhteytensä N. K. Malmbergin kanssa, siinä missä suurin osa herännäistä papistoa katkaisi tähän välinsä. Ajan myötä Berghiä itseään alettiin kuitenkin vieroksua herännäispiireissä muun muassa hänen sivistysharrastustensa vuoksi. Vanhemmiten hän muuttui avaramielisemmäksi ja ymmärtäväisemmäksi eri uskonnollisia suuntauksia kohtaan.

Limingan kirkkoherraksi Bergh valittiin 19.9.1861 pidetyssä papinvaalissa. Tässä virassaan hän toimi kuolemaansa asti. Limingan kirkkoherrana Julius Immanuel Bergh toimi aktiivisesti kansan lukutaidon ja yleisen kansanvalistuksen hyväksi. Vuonna 1871 pidetyssä piispantarkastuksessa hän esitti suurpiirteisen katsauksen siihenastisesta toiminnastaan Limingassa: toteutuneita asioita olivat sunnuntaikoulujen toiminnan jatkuminen, kiertokoulujen alkaminen, rippikuulustelujen ja raamatunselitysten toimeenpano, korkeamman kansakoulun perustaminen sekä Berghin erityisen silmäterän, orpolasten kodin, perustaminen, kirkon katonpano ja maalaus, viinikassan muuttaminen ja järjestäminen, kunnallishallinnon toimeenpano ja köyhien kirjakassan sekä säästöpankin perustaminen. Tämän kaiken ohella kirkkoherra Bergh huolehti suurella uutteruudella kansan uskonnollisen elämän hoidosta. Kirkkoneuvoston jäsenten tuli valvoa tarkasti kansan osallistumista jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle. Bergh piti tarkkaa huolta myös ehtoolliselle pyrkivien uskonnollisesta tilasta ja kristinopin tuntemuksesta. Seuroja ja raamatunselityksiä hänellä oli tapana pitää säännöllisesti joka sunnuntai-ilta pappilan pirtissä tai kirkossa.

Kirkkoherran virkansa ohella Bergh toimi lukuisissa luottamustehtävissä. Vuonna 1861 hänet kutsuttiin raamatunsuomennosta valmistavan komitean jäseneksi. Suomennoksen hyväksi Bergh työskentelikin uutterasti elämänsä loppuun asti. Vuonna 1864 hän sai teologian tohtorin arvon. Valtiopäivillä hän toimi pappissäädyn edustajana vuosina 1863–1864, 1867 sekä 1877–1878 ja otti valtiopäivämiehenä aktiivisesti osaa suomenkielisten oppikoulujen perustamishankkeisiin sekä keskusteluun uudesta kirkkolaista.

Julius Immanuel Bergh kuoli Limingan pappilassa 27.2.1878.


Vanhemmat
kappalainen Karl Fredrik Bergh ja Juliana Bergh

Puoliso
Olivia Wilhelmina Bergroth

Ammatti
pappi, herännäisjohtaja, opettaja

Syntymäaika ja -paikka
30.3.1810 Suonenjoki

Kuolinaika ja -paikka
27.2.1878 Liminka

Lähteet
Kansallinen elämäkerrasto I. 1927.
Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Julius Immanuel Bergh
Liminka 1477–1977. 1977.