Kristfrid Ganander

Kristfrid Ganander sai opetuksen alkeet Haapajärvellä. Kun isä kuoli 1751, pojasta huolehti 70-vuotias äidinisä, kappalainen Henrik Hiden Kauhajoen pappilassa. Koulunkäynnin hän aloitti Vaasan triviaalikoulussa 1755 ja siirtyi Turun akatemiaan 1759. Ganander suoritti kandidaatinväitöksensä 1766 ja vihittiin maisteriksi. Vuosina 1767–74 hän toimi eri paikoissa kappalaisen apulaisena, kunnes hänet 1775 nimitettiin Rantsilan kappalaiseksi. Täällä hän eli lopun elämästään toimien pappina ja tiedemiehenä.

Nuorena Gananderin ajattelua hallitsi luonnontieteeseen pohjautuva problematiikka, mutta vähitellen hän alkoi tarkastella asioita humanistisesta näkökulmasta. Hänen työskentelystään heijastuu valistuksen aikakauden hyötyajattelun henki. Tähän kuului mm. pyrkimys kansan sivistämiseen ja valistamiseen. Kansan valistamisen ajatus ilmenee kolmesta Gananderin 1788 julkaisemasta kirjasesta, jotka ovat nimeltään

Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki
Eläinden Tauti-Kirja
Kansan parannuskeinoista Rantsilassa 18:lla vuosisadala.

Nämä kirjoitukset ovat lääketieteen alalta. Maassa vallitsi noihin aikoihin suuri tietämättömyys lääkintähoidosta ja syrjäisten seutujen asukkaat eivät tavoittaneet lääkäripalveluja. Ganander halusi lieventää tätä ongelmaa kirjoittamalla lääkeoppaita. Kaksi ensin mainittua opasta ovat ensimmäiset suomeksi kirjoitetut lääkeoppaat. Kolmas kirjanen on alunperin kirjoitettu ruotsiksi.

Valistuksen ajattelutapa ilmenee Gananderin työskentelyssä etenkin mytologian tutkimuksen alalla. Gananderin teos Mythologia Fennica on aakkosellinen hakuteos suomalaisista ja lappalaisista mytologisista sanoista ja nimistä. Teoksessa on lukuisia kansanruno-otteita ja viittauksia muiden kansojen, varsinkin antiikin ja Skandinavian jumalien nimistöön. Lisäksi teos esittelee mytologisten henkilöiden ja paikkojen nimiä, joita Ganander oli tavannut suomalaisissa muinaisrunoissa ja kansan muistitiedossa.

Suureen suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan Nytt Finskt Lexicon Ganander keräsi sanoja yli 20 vuotta. Teos sisältää yli 30 000 hakusanaa, noin 5 000 runosäettä ja noin 2 000 sananlaskua. Olof Rudbeckin ja Daniel Jusleniuksen tavoin Ganander perusti tutkimuksensa sana- ja asiavertailut äänne- ja muotoyhtäläisyyksiin. Ganander haki vastineita suomen kielen sanoille kreikasta ja hepreasta.

Suomalaisille jumalille hän löysi yhtymä- ja vertailukohtia Kreikan ja Rooman mytologiasta ja skandinaavisesta perinteestä. Mythologia Fennicassa Ganander aloitti uskontotieteilijänä perinteen, joka on jatkunut nykypäiviin saakka ja häntä pidetäänkin suomalaisen uskontotieteen isänä.

Ganander teki tärkeimmät tutkimustyönsä aikana, jolloin tieteellisessä maailmassa alkoi uusien kriittisten virtausten aikakausi. Turun akatemian tiedeyhteisö alkoi Henrik Gabriel Porthanin (1739–1804) johdolla suhtautua Gananderin teoksiin hyvin kriittisesti. Porthan suhtautui Gananderiin skeptisesti, koska hän ei voinut hyväksyä Gananderin käsityksiä suomen kielen sukulaisuussuhteista mm. kreikan ja gootin kieliin. Porthanin kriittinen suhtautuminen Gananderin sanakirjaa kohtaan johti lopulta siihen, että sitä ei painettu. Samoin Porthan luonnehti Mythologia Fennicaa tieteellisesti epäkriittiseksi. Ganander teki tieteelliset työnsä syrjäisen Rantsilan pappilan kamarissa, joka sijaitsi kaukana Turun akatemiasta. Siksi hänellä ei ollut mahdollisuutta seurata Suomen kansan menneisyyttä koskevaa tutkimusta eikä perehtyä uusiin kielitieteellisiin näkemyksiin.

Vaikka Ganander ei tiedeyhteisössä saanut aikalaisiltaan ansaitsemaansa kunnioitusta laajasta ja monipuolisesta elämäntyöstään, on hänen tieteellistä työskentelyään alettu nykyään arvostaa merkittävänä saavutuksena. Edellä mainittujen teosten lisäksi Ganander on julkaissut mm. seuraavat kirjat:

Aenigmata Fennica – Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kanssa (1783)
Uudempia Uloswalituita Satuja (1783)
Runo-Kirja (1786)
Wenäjän Naima-Wijsu (1787).


Vanhemmat
Haapajärven kappalainen Thomas Ganander ja Helena Hiden

Puoliso
1. Magdalena Sinius, synt. 12.2.1744, kuollut 12.7.1784, vanhemmat Iin kirkkoherra Erik Sinius ja Maria Aspegren
2. 1787 Helena Gutzén, synt. 24.5.1759, kuollut 15.6.1833 Raahe, vanhemmat maanmittari Ernst Johan Gutzén ja Elisabet Kempe

Ammatti
Rantsilan kappalainen, mytologian tutkija, sanakirjan tekijä

Syntymäaaika ja -paikka
21.11.1742 Haapajärvi

Kuolinaika ja -paikka
17.2.1790 Rantsila

Kirjoittajat
Juha Pentikäinen & Juha Gustafson

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995

Katso myös 
Kansallisbiografia: Ganander, Christfried