Elämäntyö opettajana

Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta. Oulun historiaseura 2005.

Opinnot Turussa ja Tukholmassa rohkaisivat Saraa perustamaan oman tyttökoulun, ensin Ouluun ja myöhemmin Turkuun. Molempien kohtaloksi koitui tulipalo. Vuonna 1830 Wacklin asettui jälleen kotikaupunkiinsa Ouluun ja aloitti koulunpidon kauppaneuvos Franzénin talossa. Kaupungissa toimi tuolloin toinenkin yksityinen tyttökoulu, mutta sen oppimäärä rajoittui lähinnä käsitöihin. Wacklinin koulussa opiskeltiin uskontoa, laskentoa, historiaa, maantietoa, saksaa ja ranskaa.

Oulu oli tuolloin reilun neljäntuhannen asukkaan kaupunki. Pitkä, laiha ja tummapukuinen "tant Sase" tiedettiin originelliksi opettajattareksi, neuvokkaaksi ja huumorintajuiseksi, mutta myös teräväkieliseksi ja helposti kiihtyväksi. Wacklin oli kiinnostunut historiasta ja politiikasta, ja tuttavien kerrotaan tervehtineen häntä usein sanoen: "Nyheter, nyheter Mamsell Wacklin"!

Wacklin yhdisti kristillisen näkemyksensä Rousseaun oppeihin lastenkasvatuksesta ja pyrki tekemään opetuksestaan innostavaa ja vaihtelevaa. Ruumiillista kuritusta hän vastusti. Wacklinin koulussa ei ollut luokkia vaan ryhmiä, ja sukkelasanainen opettajatar elävöitti opetusta tarinoilla omasta elämästään ja vanhasta Oulusta. Näytelmät ja retket kuuluivat myös ohjelmaan. Usein tutustumiskäyntien kohteena oli apteekkari Julinin perustama kasvitieteellinen puutarha, joka sijaitsi nykyisten Hupisaarten alueella.

Heinäkuussa 1835 Sara Wacklin toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja lähti vuoden mittaiselle opintomatkalle Pariisiin. Kotimaassa ylempien opintojen harjoittaminen oli vielä mahdotonta, sillä naiset saivat Suomessa oikeuden opiskella yliopistossa vasta 1900-luvun alussa. Vuoden opiskelun jälkeen, kesällä 1836, Wacklin oli suorittanut opettajatartutkinnon ja täyden kurssin ranskan kielessä.

Ranskasta palattuaan Wacklin avasi Helsingin Senaatintorin varrelle triviaalikoulua ja lukiota vastaavan tyttöoppilaitoksen, jossa opettivat mm. kielitieteilijä G. A. Wallin ja pariisilainen ranskankielenopettajatar Theresa Zimmermann. Vaikka koulu oli suosittu, se lakkautettiin yllättäen kolmen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen Sara piti vielä neljä vuotta alempaa tyttökoulua, kunnes kesällä 1843 lopetti opettamisen kokonaan. On arveltu, ettei hän katsonut voivansa kilpailla valtiollisen tyttökoulun kanssa, joka aloitti toimintansa syksyllä 1844 johtajanaan Amalia Ertman.