Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia. Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…
Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.
Lumilammen Väinö joutui kiipeliin naisten kanssa, häntä piiritti kolme naista. Kun hän meni naimisiin yhden kanssa, niin sisko tuli perässä. Ruottalan Eero alkoi tapailemaan tätä Aliisaa, siskoa ja meni naimisiin. Väinö oli naimisissa kuolemaansa…
Aukusti Katajamaa hankki ensimmäisen poromerkkinsä työpalkallaan Kangasniemen Mikolta v. 1924. Poromiehen hommat saivat kuitenkin odottaa, sillä Aukusti joutui lähtemään isänsä avuksi Inarijärvellä sijaitseville savottatyömaille. Hän työskenteli…
Pappi lähti kylästelemään Rahajärvelle, kun tiesi että siellä asui yksinäinen naisihminen. Kun ilta koitti niin Rahakaija lupasi lähteä viemään papin porokyydillä Inariin, kun oli itselläkin asiaa sinne. Hän pakkasi kuitenkin mukaan laavun, makaukset…
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa