Aineistot (yhteensä 241)

  • Julkaisija on tarkasti "Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto"

1894
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…

1894
Artikkelin käsikirjoitus, loppuosa tekstistä puuttuu (24 s.). Kirjoitus on julkaistu alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894.

1888
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".

1888
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Kansilehdellä merkintä "Köyhät. Kuvaus yhteiskunta-elämästä (yliviivattu) Neljässä näytöksessä. Kirjoittanut Minna Canth" sekä lyijykynämerkintöjä.

1886
Savilahdessa sijainneeseen Harjulan sairaalaan oli keskittynyt Kuopion köyhäinhoito 1880-luvulla. Olot sairaalassa olivat huonot. Minna Canth vieraili usein Harjulassa ja näki läheltä asukkaiden toivottoman kurjan tilan. Vuonna 1886 julkaistiin…

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituluonnos. Sivuja ei ole numeroitu ja tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivuja ei ole numeroitu. Keskellä vihkoa tekstittömiä sivuja ja vihon lopussa muuta tekstiä. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Tekstiä on kymmenellä sivulla. Vihon kääntöpuolella on lyhyt tekstikatkelma. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Näytelmätekstin jälkeen lyhyt, keskeneräinen teksti nimeltään "Walloitus".

1895
Käsikirjoitus. Canth dramatisoi novellinsa "Kodista pois" (ilmestyi Valvoja-lehdessä 1893) näytelmäksi, jonka nimeksi tuli "Kotoa pois". Näytelmän ensiesitys oli Suomalaisessa teatterissa 1895.

1893
Kortin takana on ruotsinkielinen teksti, jossa viitataan Työmiehen vaimo -näytelmään. Kyseessä lienee näytelmässä mukana olleen, Toppoa-esittäneen näyttelijän tervehdys. Kortin allekirjoitus on epäselvä.

14.5.1897
Kortin lähettäjä lienee Hanna Asp. Allekirjoituksena on Hanna A.Minna Canth kuoli 12.5.1897.

1890
Lyijykynällä kirjoitettu konsepti omaelämäkertaan. Kyseessä on lyhyt katkelma, jossa on paljon yliviivauksia. Canth kirjoitti tekstin norjalaiselle Samtiden-lehdelle vuonna 1891.

1884
Esitelmän käsikirjoituskatkelma. Ruutupaperille, lyijykynällä kirjoitettu luonnos. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1893
Valvojassa 1893 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1893
Kodista pois -näytelmän alku kirjoitettuna folio-kokoiselle arkille. Kansilehdellä kirjoitusta. Arkin toisesta lehdestä on leikattu pala pois. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma. Canth dramatisoi novellinsa Kodista pois vuonna 1895. Kaarlo…

1878
Kirjan arvostelussa lehdessä Päijänne (1878 n:o 15) novelli mainitaan Wiljan suomentamaksi. Nimimerkki Wilja on tunnetusti Minna Canthin. Tekijän nimenä on Novelleja ja kertomuksia -teoksessa Dehas ja novellin nimenä Radan vaihtaja, kun taas kirjan…

Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…

1885
Keski-Suomi-lehdessä 19.12.1886 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä "Wilja". Kirjoituksessa luvataan menneitä aikoja muistellen lähettää lehdelle lisää Kuopion kirjeitä, mutta näin ei tapahtunut.

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

1889
Savo-Karjalassa 4.5.1889 ilmestynyt Minna Canthin arvio Kalle Ahon (Kaarlo Brofeldtin) näytelmän Epäilijä esityksestä otsikolla "Kirje Kuopiosta. Huhtik. 27 p."

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin.Sisällys: Koulu-ylihallituksen lausunto. Kuopion tyttökoulusta. Luistinrata ja luistinradan liput. Kuopion Sanomain erehdys.

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin. Sisällys: Otteita Meurmanin kirjoituksesta Dagbladi-puoluetta vastaan.

1893
Kirjeessä tiedustellaan voiko Turun kuuromykkäinkoulusta Kuopioon saapuva oppilas asua Kanttilassa.

Kirjeessä ei ole päiväystä eikä vuosilukua. Kirjeessä käsitellään fennomaniaa ja naisen asemaa. Allekirjoituksena on "Syvästi loukattu 'punainen'"

1893
Työväen kalenterissa 1893 ilmestynyt Minna Canthin kertomus, otsikoitu "Kaupungissa. Alku pidempään kirjoitukseen". Alkaa: "Jää oli kirkas kuin peili Kallaveden aavalla selällä..." Henkilöt: Hellu ja Aaku.Minnan salonkiin digitoiduissa samannimisessä…

1885
Novellin käsikirjoitusluonnos. Katkelma on julkaistu Nuori Suomi -lehdessä nro. III 1897. Painetun kertomuksen nimi on "Porvari-Jussi". Lehti oli omistettu Minna Canthin muistolle.

1887
Excelsior-kalenterissa 1888 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on taitetun arkin välissä. Arkissa on merkinnät "No 1" ja "Kauppaneuvos Toikka". Käsikirjoitus on kirjoitettu mustalla musteella.

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kahden taitetun arkin välissä. Päälimmäisessä arkissa on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 14:llä sivulla. Samojen taitettujen…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on kahden taitetun arkin välissä. Kansilehdellä on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 30:lla sivulla, osa tekstistä on…

1889
Valvojassa 1889 ilmestynyt Minna Canthin mestarinovelli.Novelli julkaistiin ensi kerran Valvoja-lehden vuoden 1889 numeroissa 6 (s. 306–319) ja  7 (s. 344–368).

1895
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…

1897
Sähketekstinä K. A. Tavastjernan nelisäkeinen muistoruno Minna Canthille.

1902
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…

1897
Surunvalittelusähke Emilie ja Kaarlo Bergbomilta Elli Canthille. Minna Canthin siunaustilaisuudesta 15. toukokuuta 1897 muodostui vaikuttava kansanjuhla. Sähke on lähetty heti Minna Canthin kuoleman jälkeen.

1896
Kirjessä vastaanottajaksi on mainittu "Kunnioitettava neiti!" Kirje on osoitettu Minna Canthin tyttärelle.

1998
Valokuva Kaarlo Vuoren vuonna 1891 maalaamasta vesivärityöstä, jonka aiheena Minna Canth.Valokuva: Karl Jämsen

1878
Jyväskylän seminaarin miesopettajia syksyllä 1878. Eturivissä istumassa vasemmalta: musiikin lehtori E. A. Hagfors, seminaarin johtaja Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh. Takana seisomassa vasemmalta:…

1860-luku
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…

1896
Minna Canthin pojan Jussin kirje äidilleen. Jussi Canth oli tuolloin asepalveluksessa Lappeenrannassa.

1897
Minna Canthin pojan Jussin kirje äidilleen. Jussi Canth oli tuolloin asepalveluksessa Lappeenrannassa.

Johan Ferdinand Canth (Minna Canthin aviomies)
 
Koneluettavat metatiedot: