Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
Näkymät paluumatkalla evakosta olivat ankeat. Kaikkialla oli sotaromua, sillat ja tiet olivat huonossa kunnossa ja talot poltettu. Poikasia kiinnosti tietysti ammukset, joita oli tien varsiin jääneissä laatikoissa. Reinokin keräsi lahjaksi saadun…
Uula Morottaja oli hieno mies, joka oli monessa mukana. Sulkusjärvelle hän tuli aluksi rengiksi ja pikkuhiljaa isännäksi taloon, jossa asui leskivaimo lapsineen.