Lauri Arrella muutti perheineen Rovaniemeltä Inariin 1.5.1941. Lähtö Inarista sotatoimiin tuli melko nopeasti muuton jälkeen kesällä 1941, jolloin jatkosota käynnistyi. Ilmari veli soitti Ivalosta ja pyysi ottamaan mukaan suojeluskuntakamppeet, sillä…
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin teos, joka kertoo Suomeen kohdistuneista sodista 1700-luvulta alkaen, Kangasniemen maaperällä käydyistä taisteluista sekä kangasniemeläisistä sodissa olleista miehistä sekä…
Digitoitu dokumentti on ruskehtava ruudullinen taskulehtiö, joka on kirjoitettu sekä lyijy- että kosmoskynällä. Lehtiö sisältää novellien käsikirjoituksia kokoelmasta Nykyaikaa (Otava 1942). Novellissa Vanki hevoskersantti Tannertöminä odottaa…
Pentti Lehtinen toimi talvisodan aikana autonkuljettajana Lentojoukoissa ja kuljetti lentäjiä Santahaminasta Malmin lentokentälle ja takaisin. Jatkosodan aikana Lehtinen toimi komppanianpäällikkö, insinööri Taivaisen autonkuljettajana aina sodan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…
Digitoidussa dokumentissa on kahdeksan liuskaa konekirjoitettua tekstiä, jossa on runsaasti muutoksia. Kyseessä lienee ensimmäinen käsikirjoitusluonnos romaaniin Yhdeksän miehen saappaat. Lisäksi on ruutulehtiöön kirjoitetut kolme sivua tekstiä,…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä ja sinisellä kosmoskynällä pieneen ruutulehtiöön, jossa on vaalean kellertävänruskeat kannet. Dokumentti sisältää osia Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta sekä Haanpään päiväkirjaa…
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen keskikokoinen lehtiö, joka on kirjoitettu kosmoskynällä. Se sisältää kuusi episodia romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Kirjoituksen otsikko on "Seitsemän miehen saappaat (juttu jatkuu)". Tämä oli…
Digitoitu dokumentti on punakynällä korjailtua lyijykynätekstiä viivoitetulla lehtiöllä, jossa on 90 sivua. Dokumentti sisältää viisi osaa romaanin Yhdeksän miehen saappaat käsikirjoituksesta. Lehdellä 47 paperi muuttuu kapean ruutupaperilehtiön…
Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
