Aineistot (yhteensä 10)

  • Aihe on tarkasti "helmenpyynti"

2009-12-14
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…

2009-12-14
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…

2009-12-14
Huhti-Heikki ja Arvid Wegelius olivat muualta Lappiin tulleita maailmanmiehiä, joista tuli helmenpyynnin elinkautisia vuosina 1890 - 1940. 

2009-12-14
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…

2009-12-14
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk.   Isä,…

2009-12-14
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…

1985-03-14
Eelis Peltosen molemmat tarinat ajoittuvat vuodelle 1936, joka oli ilmoiltaan varsin erikoinen. Kesä oli helteinen ja ensilumi satoi vasta joulukuun puolessa välissä. Haastattelun alussa Eelis kertoo kuinka hän nuorena miehenä seikkaili Inarin…

2009-12-14
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…

2009-12-14
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…

2009-12-14
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
 
Koneluettavat metatiedot: