Aineistot (yhteensä 28)

  • Aihe on tarkasti "talvisota"

1985-10-22
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…

Hautaus Vehmaan kirkon hautausmaalle

1940
Digitoitu dokumentti sisältää 104 konekirjoitusliuskaa, joissa on Korpisotaa-romaanin käsikirjoitus. Tekstissä on pieniä muutoksia lyijykynällä, varsinkin korrektiusmuotoiluja: ryssä > vihollinen tai iivana; sivulla 82 on poistettu: "Kaatuneen…

1940
Digitoitu dokumentti on mustakantinen vihko, noin 10 cm leveä, kannessa valkoinen lappunen: "SAIKKA RAUHA". Ensimmäisellä sivulla poikittain "Aili Maria Haanpää". Pentti Haanpään käsialalla: "Leskelä 2.VIII.40 - Leskelä 14.IX.40". Vihko on…

1940
Digitoitu dokumentti sisältää osan Korpisotaa-romaanin käsikirjoituksesta otsikolla "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Teksti on kirjoitettu lyijykynällä tilikirjaan. Lopussa pari sivua kirjoitettu ylösalaisin. Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia…

Eino Vuorisalmi haavoittui vaikeasti talvisodassa. Kuvassa mukana Einon äiti.

Avainsanat:

Letukka, Veteraani, Ford, Sisu. Tässä muutamia kuorma-autoja, joita Sammu Palokangas on elämänsä varrella sompaillut. Ensimmäinen auto 1920-luvulla oli kaksivaihteinen ja siinä oli puupyörät. Etenkin takapyörät kuumenivat kuorman ajossa, joten ne…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2002

1940
Digitoitu dokumentti on vihreäkantinen ruudullinen taskulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä, korjaukset on osin tehty kosmoskynällä. Dokumentti sisältää muistiinpanoja, novellin Sallimuksen sormi  käsikirjoituksen ja osan romaanin Korpisotaa…

2013
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.

Turun…

2010
Ikiaikainen Halisten kylä elää yhä. Kylän entisille metsämaille on kohonnut Halisten uusi kaupunginosa. Kuitenkin kylän menneisyys on säilynyt sen maisemissa Aurajoen varrella, vanhoissa pihapiireissä - ja muistoissa.

Turun…

1940-1941
Digitoitu dokumentti on viivoitettu lehtiö, jonka ensilehdelle on kirjoitettu musteella "Muistiinpanoja kesällä 1940. Elämä on taistelua, tuulta ja myrskyä, muistojen saarilla levätä saa". Todennäköisesti Aili Haanpään kirjoittama. Dokumentti…

1939-1940
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Nuori Narkaus ja sota sekä osan romaanin Korpisotaa käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu lyijy- ja kosmoskynällä kansiltaan violetinväriseen, 16 cm leveään kouluvihkoon. Vihkon kannessa valkoisella lapulla…

1940-1941
Digitoitu dokumentti koostuu irrallisista, keskeltä taitetuista 10 senttimetrin leveistä ruutulehdistä ja pienestä punakeltakantisesta muistilehtiöstä, jonka kannessa lukee pölkkykirjaimin "PIIPPOLA" ja jonka etukannen kääntöpuolella on numeroita.…

2004
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…

2004
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…

2004
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…

2004
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…

1938
Vehmaalainen Yrjö Kartio toisessa rivissä ensimmäinen vasemmalta

Lapinlahden sankarihautausmaalla oli ensin puuristit. Talvisotaan osallistui Lapinlahdelta noin 640 miestä, heistä 102 kaatui.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

1985-10-22
Haastateltava muistelee sota-ajan tapahtumia Petsamon seuduilla, saksalaisia ja venäläisiä, sekä evakkoonlähtöä Norjan puolelle.

2010-01-15
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.

Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.

1974-01-2
Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…

Holvisyvennyksessä keskellä Kansalaissodassa 1918 kaatuneen Viljo Lehtomäen muistokivi.

Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
 
Koneluettavat metatiedot: