Aineistot (yhteensä 9)

  • Kokoelma: Asemakaavat

1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…

1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

1926
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…

1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…

1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…

1907
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen…

Avainsanat: ,

1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
 
Koneluettavat metatiedot: