Aineistot (yhteensä 18)

  • Avainsanat: 1860-luku

Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…

Avainsanat: , ,

Kutsu Wilhelmina Elisabeth Tawastin hautajaisiin.

Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.

Kutsu Anna Parviaisen ja Joh. Wilh.  Åkerstedtin vihkiäisiin.

Kutsu Aron Johan Rytkösen ja Natalia Wilhelmina Europaeuksen vihkiäisiin.

Kutsu Carl Johan Cederbergin ja Anna Christina Watasen vihkiäisiin 1869.

Kutsu opettaja Johan Magnus Alopaeuksen ja Nina Nathalia Nysténin vihkiäisiin.

1864
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…

Kuvaelmia Suomen maakunnista, osa 3, sisältää tietoa 1800-luvun Karjalasta sekä kihlakunnista ja paikkakunnista.

Avainsanat: , ,

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitan ovi.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitta vuodelta 1869.

1861
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Pihapiiriin kuuluu vuonna 1867 rakennettu yksinäisaitta, jota on käytetty vilja-aittana.

1860
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Vanhimpaan aittarakennukseen on liitetty vuosiluvullinen 1863 lauta.

1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
 
Koneluettavat metatiedot: