Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa