Aineistot (yhteensä 10716)

Korhonen, Arto
1986
SIG:in ja muiden raisiolaisyhtyeiden kasvualusta oli koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari ja Raisrockit paikallisen luovuuden voimannäyttöjä.

Lukion urheilukentän päädyssä sijaitseva koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari on ollut bändien…

Avainsanat: ,

1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Avainsanat:

Yksittäisistä raisiolaisista urheilijoista on kuitenkin tunnetuin soudun jättiläinen, kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen.

Avainsanat: ,

Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…

Avainsanat:

Lehtonen, Jouni
1983
Kaupungin urheilun lippulaiva Loimu on pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelannut lentopalloseura maassamme. Vuodesta 1977 ylimmällä sarjatasolla pelannut Loimu on voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä kertaalleen Suomen cupin. Kuvassa…

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

Avainsanat:

Savolainen, Aimo
Vuonna 1950 perustetun Raision urheilulautakunnan ensimmäinen tehtävä oli laittaa alulle kunnallisen urheilukentän suunnittelu. Ihalan kentän rakentaminen oli tuon ajan mittapuun mukaan suurhanke, johon kului useampi vuosi. Kentän vihkiäiset…

Avainsanat:

Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…

Monille vanhemman polven raisiolaisille seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Varppeenmäellä sijainnut seuratalo valmistui vuonna 1920. Kukoistusaikanaan se oli Raision huvielämän keskus. Talon käyttö alkoi…

Avainsanat: , ,

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

Kauppapuotien toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973.

Avainsanat:

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1967
Nykyään maamme suurimpiin yläkouluihin lukeutuva Vaisaaren koulu vasta valmistuneena vuonna 1967.

Avainsanat:

Raision yhteiskoulu (nykyinen Raision lukio) valmistui vaiheittain vuosien 1958 ja 1962 välisenä aikana.

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat: , ,

Ihamuotila, Eva
Huhkon kartano myllyineen ja myllytorppineen – raisiolaista kesäidylliä 1950-luvulta. Myllyalue tuhoutui valtatie 8:n (Turku-Raisio moottoritien) rakennustöiden myötä vuonna 1961. Raision kaupunki osti Huhkon tilan vuonna 1977. Kuva on 1950-luvulta.

Avainsanat:

Tuominen, Martti
Raision kaupungistumisesta huolimatta merkittävää maanviljelyä harjoitetaan yhä muun muassa Hintsan kartanossa, Mahittulassa. Kuva on 1970-luvulta.

Avainsanat:

Rautavuori, Väinö
Maatalous-Raision ja teollisuus-Raision rinnakkain eloa 1950-luvulla. Etualalla Pirilän tilan lehmiä laitumella.

1974
Raisio tunnetaan myös maailman suurimmasta vaihtolavalaitteiden valmistajasta Cargotec Finland Oy:stä, joka tunnettiin aikaisemmin Autolava Oy:nä ja Multilift Oy:nä. Autolavan toiminta siirtyi Naantalista Raisioon, Nesteentien varrelle rakennettuihin…

Avainsanat:

Rautavuori, Väinö
1962
Raision nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet eritoten Raisio Tehtaat ja Naantalin puolella sijaitseva Neste Oy, joiden tarjoamat työpaikat houkuttelivat paikkakunnalle uusia asukkaita. Raision merkittävin teollisuuslaitos, Lounais-Suomen viljelijöiden…

Avainsanat:

Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.

Myös Raisionjoessa oli useita suosittuja uimapaikkoja ennen Raision-Naantalin vesilaitoksen valmistumista vuonna 1957. Kuva on Ihalasta 1910-luvulta.

Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

Avainsanat:

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

Avainsanat:

Kruskopf, Kauko
1963
Kulkuyhteyksistä puhuttaessa ei sovi myöskään unohtaa Hahdenniemen venesatamaa – raisiolaisten porttia merelle. Siitä on kasvanut Lounais-Suomen suurin venesatama. Kuvassa Hahdenniemen venesatama kesäkuussa 1963, jolloin oli vain yksi iso laituri ja…

Avainsanat:

Rantala, Mika
Raision aseman kautta kulki vilkas junaliikenne vielä 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoivat kuitenkin paikallisjunien matkustajamäärät vähentyä linja-autojen alkaessa liikennöidä yhä enemmän Turun ja Naantalin väliä. Nykyään Raision aseman…

Paikkarin pysäkillä 1930-luvun lopulla.

Savolainen, Aimo
Höyryveturin vetämä postijuna Kerrolassa matkalla Uudestakaupungista kohti Turkua 1950-luvun lopulla.

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1925
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.

Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.

Tuominen, Martti
Ylikulkusiltojen tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Keskustan saneeraustöiden yhteydessä pahoin…

Alanen, Jorma
Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

Kaunonen, Paula
2014
Fatiojan silta rakennettiin kivistä.

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2014
Suuri Postitie kulki läpi Nousiaisten pitäjän aikoinaan, kuva Fatijoen kivisillan kohdalta.

Avainsanat: , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2009, 2016 (kolme kuvaa)
Nousiaisten vanha pappila on vuodelta 1890.

Nykyisin se toimii mm. seurakunnan tilaisuuksien pitopaikkana. (2016)

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Nousiaisten kirkon kellotapuli on rakennettu v. 1759 - 1760. Punamultainen tapuli maalattiin valkoiseksi vuonna 1892.
(Nousiaisten srk)

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Nummen silta ylittää Hirvijoen Maskuntien alussa. Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.

Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin…

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Kuhankuono on usean kunnan rajapyykki Kurjenrahkan kansallispuistossa, vanhimmat kirjalliset tiedot kivestä ovat peräisin 1300-luvulta.

Kivi on Kurjenrahkan tunnetuin nähtävyys.

Kiven nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1965, jolloin…

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2012
Ahti Jalosen muistomerkki tehtiin 1989, se on kivistä ja betonista valettu.

Muistolaatan teksti:
Ahti Jalonen
* 8.11.1901 - 8.5.1918
Valkoisen terrorin uhri 1918.

Avainsanat: , , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki julkistettiin Nousiaisten kirkon hautausmaalla 1955.

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Nousiaisten kunnan ja seurakunnan v. 1978 pystyttämä Pyhän Henrikin muistokivi Nousiaisten kirkon parkkipaikan läheisyydessä.

Avainsanat: , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2016
Nousiaisten veteraanikivi Nousiaisten seurakuntakodin pihalla paljastettiin 9.12.1990.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Raision tori kioskeineen 1970-luvulla. Keskustan saneeraustöissä tori siirrettiin 2000-luvun alussa Tasalan puolelle.

Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille.

Raision keskustasta noin vuonna 1970 otettu ilmakuva. Kuvassa etualalla paloasema ja koulukeskuksen aluetta.
 
Koneluettavat metatiedot: