Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…
Majakangas (1_81 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…
Majakangas (1_79 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…
Ränsistynyt ulkorakennus (1_77 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa 1_75. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Ränsistynyt ulkorakennus (1_75 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Pärekatto osittain romahtanut. Takana kaksi isoa puuta. Katso myös kuva 1_77. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Nainen tuvassa (1_73 Honkajoki). Kuvan vasemmassa reunassa seisoo huivipäinen nainen. Keskellä valkoinen keinutuoli, takana tuvan kaappi. Luultavasti tupanäkymä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Huonenäkymä (1_65 Honkajoki). Vasemmalla piironki, jonka päällä peili. Oikealla pöytä ja kaksi tuolia, niiden yläpuolella seinällä kehystetty valokuva miehestä. Keskellä ikkuna ulos. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Huonenäkymä (1_62 Honkajoki). Keskellä tumma keinutuoli, oikealla pöytä, jonka takana matala kirjahylly. Vasemmalla "päästä vedettävä" sänky. Kuvan keskellä ikkuna ulos, ikkunan edessä pieni radio. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan pihapiiri (1_58 Honkajoki). Talossa iso kuisti. Talon vasemmasta päädystä jatkuu suoraa ulkorakennusryhmä. Talon ovella mies ja pihassa vaalea 1950-luvun auto. Sama talo kuin kuvissa 1_56 ja 1_57. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan päärakennus (1_57 Honkajoki). Puolitoistakerroksinen, pystylautavuoraus, paitsi yläikkunan korkeudelta vinolaudoitus. Talon takaseinän edessä pensaita. Sama talo ks. 1_56 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan pihanäkymä (1_56 Honkajoki). Taaempana vasemmalla päärakennus, jossa pystylautavuoraus ja pärekatto. Etualalla oikealla ulkorakennus. Sama talo ks. 1_57 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan sisänäkymä (1_54 Honkajoki). Mahdollisesti aitta. Hirsirakenteinen. Kuvassa vasemmalla avoimena oleva ovi, oikealla seinällä roikkuu ilmeisesti hirven talja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi (1_53 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, keskiosassa puinen lukko. Sama ovi toiselta puolelta kuin kuvassa 1_52. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi (1_52 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, reunassa kookas avaimenreikä. Avattuna aitan sisälle. Ks. myös kuva 1_53. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Luhtiaitan parvi (1_51 Honkajoki). Kuva otettu seinän suuntaisesti. Oikealla seinä, vasemmalla kaiteen yli näkyy pihapuun oksia. Todennäköisesti kuvan 1_48 aitan parvi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Luhtiaitta (1_48 Honkajoki). Hirsirakenteinen. Alakerroksessa kaksi ovea, vasemmalla rappuset yläkerroksen parvelle. Ks. myös kuva 1_51. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Huonenäkymä (1_36 Honkajoki). Vanhan talon ehkä kamarihuone. Etualalla liinalla päällystetty pöytä, taka-alalla peilipiironki. Takaseinällä ikkuna. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan päärakennus (1_34 Honkajoki). Pystylaudoitettu, huopakattoinen. Kaksiovinen kuisti rakennuksen vasemmassa päädyssä. Talo näyttää ränsistyneeltä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Aitan ovi ja etuseinä (1_31 Honkajoki). Vaakalaudoista tehty matala ovi, jossa lukko ja rautainen salpa. Seinähirsiin on naarmutettu tekstejä ja kuvioita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.
Novelli Tuomaalan tuwalla on kirjoitettu Tuomas ja Neena Pohjanpalon hopeahääpäivän kunniaksi. Teuvo Pakkala kuului kokkolalaisten Pohjanpalojen tuttavapiiriin ja toimi heidän omistamansa köysitehtaan konttoristina ja kauppaedustajana vuosina…
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…
Kirjailija ja lehtimies Kyösti Wilkuna (1879-1922) pyrki hahmottamaan Suomen historiaa kansallisesta näkökulmasta. Pienoisromaani Suomalainen linnanneiti josta tuli kuningatar kertoo Kristiina Abrahamintyttären ja Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpojan…
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…