Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

Pentti Lehtisen ensimmäinen auto oli Suomen armeijan aikaisemmin käyttämä amerikkalainen GMS (General Motors) kuorma-auto eli ”kemssu”. Sillä ajettiin bensaa Helsingistä Jyväskylään. Lavalla oli kaksi neliskulmaista 5000 litran säiliötä. Kuskina…

”Lääkärin talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

”Mikkosen talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

Kanteleella rakennettiin 1920-luvulla kolme tiilitaloa samoilla pohjapiirustuksilla. Mattilan talo rakennettiin vuonna 1926 samana vuonna palaneen talon tilalle. Alestalon talo rakennettiin vuonna 1927 ja Yrjänän talo valmistui n. 1929-1930.…

1860
Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik…

1950-luku
Aitan ovi (1_25 Honkajoki). Leveistä pystylaudoista tehty. Lukko, jossa avain, lisäksi sivuilla roikkuu rautaiset salvat. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitan ovi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi (1_52 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, reunassa kookas avaimenreikä. Avattuna aitan sisälle. Ks. myös kuva 1_53. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi (1_53 Honkajoki). Tehty leveistä pystylaudoista, keskiosassa puinen lukko. Sama ovi toiselta puolelta kuin kuvassa 1_52. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan ovi ja etuseinä (1_31 Honkajoki). Vaakalaudoista tehty matala ovi, jossa lukko ja rautainen salpa. Seinähirsiin on naarmutettu tekstejä ja kuvioita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan sisänäkymä (1_22 Honkajoki). Kuvassa oikealla ilmeisesti viljalaari, vasemmalla jauho- tms. tynnyreitä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan sisänäkymä (1_54 Honkajoki). Mahdollisesti aitta. Hirsirakenteinen. Kuvassa vasemmalla avoimena oleva ovi, oikealla seinällä roikkuu ilmeisesti hirven talja. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitan tai riihen seinää ja perustusrakenteet (1_4 Honkajoki). Hirret vanhoja ja kuluneita. Mahdollisesti sama rakennus kuin kuvassa 1_4 [sic]. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

1950-luku
Aitta (1_23 Honkajoki). Hirsirakenteinen aittarakennus korkealla perustuksella. Edessä kiviset rappuset. Etualalla kulkee tie. "Pohjoisen porstuas, Hämeen hännillä" -teoksen mukaan rakennus on Kalliomäen aitta Katkonkylässä. Katso myös 1_24 ja 1_25.…

1950-luku
Aitta (1_24 Honkajoki). Hirsirakenteinen, kuvattu takapuolelta. Todennäköisesti kuvan 1_23 aitta eri kuvakulmasta. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta (1_29 Honkajoki). Hirsirakenteinen, sivulta lautavuorattu. Aitan alla lautavarasto. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta sisäpuolelta (1_10 Honkajoki). Näkymä aitan perälle, jossa hyllyillä astioita, mm. leilejä. Kuvan yläosassa näkyy kattorakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Aitta tai riihi (1_2 Honkajoki). Hirsirakenteinen ja pärekattoinen rakennus, jossa matala ovi ja päädyn yläosassa pieni ilmaluukku. Rakennuksen sivuseinällä joitakin työkaluja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

Akankangas Kulvemäeltä. Vuosiluku ei tiedossa.

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Alestalon pihalla seisovat Hilja Alestalo (vas.), Paavo Alestalo ja Viliina Eerikson. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Naarkoskella sijainneen Ali-Hyrylän talon pihalla ovat Aaro Hyrylä (vas.), Alli Hyrylä, Vigilia Tapiola (o.s. Hyrylä), Ines Heiniö, Vilhelmiina Hyrylä (o.s. Holma), Anselmi Hyrylä, Linda Hyrylä ja Laina Hyrylä. Edessä seisovat lapset ovat Mauri…

Kuva otettu Alli Hyrylän lypsytarhalla noin vuonna 1950-1952. Lypsytarha sijaitsi Naarkoskella. Kuvassa oikealla Maila Aavikko (o.s. Vainio) jakaa maitoa lapsille.

1899
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin…

Nykyisen seurakuntakodin paikalla ollut Anttilan huvila, joka myöhemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen Majatalontien varrelle, Viljo Lehtisen saamalle rintamamiestontille. Talossa asui muun muassa pitäjän pitkäaikainen kätilö Ulla Anttila…

Avainsanat: , ,

Apteekki ja ravintola. Vuosiluku ei tiedossa.

Apteekki-säästöpankki 1960-luvulta. Kuvaaja ei tiedossa.

Ennen vanhaan on ollut tapana tehdä vainajien arkut kotona. On ollut myös tapa, että omassa pajassa tehdyistä arkunnauloista ensimmäinen on lyöty pajan sisälle oven yläpuolella olevaan hirteen. Tällaisia arkun nauloja on Keiteleen Tossavanlahden…

Arvi ja Vieno Otaman talo sijaitsi Kanteleella, Mauno Perttilän kauppaa vastapäätä. Kuvassa talo on tyhjillään, sillä sotien jälkeen Arvi osti entisen Nikkilän talon maita ja rakensi uuden talonsa niiden keskellä olevalle mäelle. Kuvassa on keskellä…

Ensimmäisessä kuvassa on Arvilan talo Torpinkylässä. Toisessa kuvassa on näkymä Arvilan mäeltä. Kuva on otettu todennäköisesti ennen 1920-lukua. Viimeisessä kuvassa on vanha Kylä-Arvilan tila.

Arwauskirjassa määritellään Kanteleella sijaitsevan Ylömattilan tilan arvo vuonna 1910. Toinen tiedosto sisältää erisluettelon eli specifikatsioonin, jossa määritellään peltojen ja niityn hehtaarimäärät.
Kolmas tiedosto on maakauppias Oskar…

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…

Säännöt koskien Joensuun rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja.

1950-luku
Eemeli Majakangas Kankaanrannan vilja-aitan/puorin ovella, kädessä erikoisen muotoinen avain (1_94 Honkajoki, Pukarankylä). Sama rakennus kuvassa 1_92.

Ensimmäinen Kanteleesta otettu ilmakuva. Otettu n. vuonna 1960.

Oikealla yläkulmassa on Rousin talo. Leipomon vieressä on Mauno Perttilän kauppa. Vieressä vasemmalla on N. Ristolan kauppa. Kuvan oikeassa reunassa on palokoppi, jossa säilytettiin…

1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…

Entinen puhelinkeskus. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen Tossavaisen kaupparakennus ja varasto.

Esso-huoltamo. Takana näkyy Tenhun talo.

Esson risteys. Vuosiluku ei tiedossa.

Futuro-talo pystytetty Alavan tilalle. Rakennuksen omistaa Matti Suuronen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1977.

Futuro-talon suunnittelija ja omistaja arkkitehti Matti Suuronen (vas.) ja hänen perhettään: Meri 14v., rva Sirkku, rva Hilkka Hiidenkari, Sami 10v. ja Sari 16v. Avajaisia vietettiin 29.1. Keiteleen kunta on vuokrannut rakennukselle Vuonamonlahden…

1920-luku
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi.…

Toisessa kuvassa ovat Maria (vas.), Tyyne, Terho ja Villiam Greijula. Kuva otettu vuonna 1933.
Alimmassa kuvassa Terho (vas.) ja Aila Greijula taluttavat polkupyöriä.

Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…

Hakatalot 11.10.1973
 
Koneluettavat metatiedot: