Aineistot (yhteensä 10697)

1985
Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…

1983
Teos on taiteilijakirja.

1919
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.

Nykyistä Tappurin…

18.8.1898
Kasimir ja Eino Leino julkaisivat Nykyaika-lehteä vajaan vuoden ajan. Kasimir toimi lehden päätoimittajana ja Eino Leino toimitussihteerinä. Lehti ilmestyi kahdesti kuussa ja esikuvana oli englantilainen Review of reviews, kansansivistykseen tähtäävä…

Avainsanat: ,

26.8.1898
Kirje Alkiolta Kasimir Leinolle, joka aikoi julkaista Nykyaika-lehdessä jatkokertomuksena runomittaisen historiallisen murhenäytelmänsä "Jaakko Ilkka". Ensimmäinen näytös ilmestyi vuoden 1898 joulunumeron liitteenä. Osa näytöksistä jäi kuitenkin…

1886
Kirjeen ylälaitaan on painettu "Redaktionen af 'Framåt'"

Avainsanat: ,

1887
Kirjeen yläreunaan on painettu teksti "Redaktionen af 'Framåt'".

Avainsanat: , ,

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1877-1878. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus 1876-1877. Kuopion lyseon kertomuksen on kirjoittanut And. Helander.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

1893
Kirje on kirjoitettu Kustannusosakeyhtiö Otavan viralliselle kirjepaperille.

Teatterinjohtaja Erik Wilhelm Djurströmin (1787 – 1841) ranskan kielestä kääntämä näytelmä.

1907
Vuosikerrat 1-4 ilmestyneet sekä ruotsin- että saksankielisinä. - Ilmestymistiheys vaihdellut. - Ylänimeke 1924 alkaen: The Trade Journal of Finland.

Avainsanat:

1891
Kirjepaperin ylälaitaan on painettu koristeellinen A-kirjain.

Avainsanat: ,

2003
Teos on taiteilijakirja ja ulkoasultaan haitarikirja. Kannet maalattua puuta. Sivuilla sinisellä, punaisella ja mustalla painettuja symboleja ja kuvia. Serigrafiatekniikalla tehty County Mayossa Irlannissa. Numeroitu painos (49/50).

1880
Kirjeen loppu puuttuu. Kirjeen lähettäjä on päätelty sisällöstä ja käsialasta.

Avainsanat: ,

1882
Kirje on repeytynyt taitoskohdistaan.

Avainsanat: ,

1888
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Kirje on luultavasti kirjoitettu Kovan onnen lapsia -näytelmän ensiesityksen (9.11.1888) jälkeen.

1885
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: , ,

2019
Tekijän sanoin: "Sen, mitä "äet sano" , kirjoitan alkuperäiskielellä eli eteläsavoksi korikyläni puheenparrelle uskollisena. Pyydettäessä voin suomentaa. "

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

1902
Sarja: Finsk Museum

Teos on taiteilijakirja. First published 1926.

Avainsanat:

1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

1986
Teos on taiteilijakirja. Pahvikoteloon sijoitettu kuvateos, jossa 20 numeroimatonta, kaksipuoleista lehteä. Numeroitu painos (166/500). Tekstitön julkaisu.

Avainsanat:

1983-06-21
Haastateltava on syntynyt Petsamossa vuonna 1912 ja kotoisin Kaakkurin kylästä. Petsamossa oli hyvä asua, kalaa tuli hyvin, poimittiin marjoja ja sieniä, melkein joka talossa oli karjaa ja poroja. Norjasta saatiin muita ruoka-aineita. Kirkonmenoja…

1993
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jossa 11 värikuvaa torijätteistä, kuvissa mm. hedelmiä ja kasviksia.

Avainsanat:

2020
Teos on taiteilijakirja. Käsintehtyyn paperiin sekä läpikuultavaan suojapaperiin kääritty vihkonen, jossa 24 numeroitua, grafiikkaa ja tekstiä sisältävää kartonkista sivua.

Avainsanat:

1865
Minna Canth ja hänen miehensä J. F. Canth luultavasti kihlajaiskuvassaan.

1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

1826
Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen…
 
Koneluettavat metatiedot: