Aineistot (yhteensä 203)

  • Avainsanat: 1930-luku

Heinätöihin tarvittiin paljon työväkeä. Heinänkorjuuporukkaa Pekanahon mailla 1930-luvulla. Kuorman päällä vas. Matti Laukkanen, ilman paitaa Aarne Laukkanen, viikatemies Yrjö Ihalainen, oik. istumassa Arttu ja Reetta Laukkanen, loput…

Aholan tuulimylly, sen portailla Saara Pirinen 1930-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

1930-luku
Etelä-Hämeen kuntien yhteinen keuhkotautiparantola rakennettiin Ahvenistonharjulle 1930-luvun alussa. Arkkitehti Toivo Paatelan suunnittelema funktionalistinen parantolarakennus oli huomattavan suuri omana aikanaan, sillä sairaalapaikkoja oli peräti…

1930-luku
Hämeenlinnan ensimmäinen 12-paikkainen keuhkotautisten hoitola sijaitsi Myllymäessä Hämeenlinnan naisyhdistyksen vuokraamissa tiloissa. Seuraava 20-paikkainen sairaala oli Sairiossa E. A. Talpon suunnittelemassa rakennuksessa, jossa myöhemmin on…

1920-1930-luku
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…

Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…

AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.

Anna ja Joakim Nousiainen elämän ehtoopuolella 1920-30 lukujen vaihteessa. Kuvaaja ei tiedossa.

1930-luku
Armeijakuva Olavi Vanhahongosta Viipurin tykistössä (3_19). Sotilaspuvussa. Kuvaa väritetty olkalapuista ja miekankahvasta.

1936
Armeijakuva Paavo Vanhahongosta ratsuväessä (3_18). Hevosen selässä sotilaspuvussa.

1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…

1930-luku
Linnantien varrelle istutetut puut ovat jo päässeet hyvään kasvuun tässä 1930-luvun linnakuvassa. Myös aiemmin paljaana olleeseen rantaan linnan kohdalle on tullut uutta puustoa. 1930-luvullakin Hämeen linna oli edelleen tiukasti vankilakäytössä.

1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…

1930-luku
Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi sisällissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut…

aikaisintaan 1930
Arkkitehti Ragnar Westman suunnitteli Hämeenlinnaan funktionalistisen kaksikerroksisen rakennuksen paikallisen suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön käyttöön. Hämeen Suojana tunnettu rakennus nousi Palokunnankadun varrelle vuonna 1930.…

viimeistään 1933
Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmeilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alun perin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja…

1930-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet…

aikaisintaan 1930
Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Sairaalan ahtaudesta ja sen monista puutteista valitettiin valtionhallintoon jo ennen…

aikaisintaan 1930
Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen korotus ja laajennus valmistui joulukuussa 1929. Hämeen Sanomat selosti uudistetun sairaalan vihkiäisjuhlaa 10. joulukuuta ja kuvaili uusia tiloja: ”Sairaala on 3-kerroksinen. Sen ensimmäisen ja toisen…

1930-luku
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli…

aikaisintaan 1932
Etelä-Hämeen piirimielisairaalan uudisrakennus valmistui Vanajaan Kankaantaan kylän maille vuonna 1932. Sairaalan suunnittelija oli silloisen sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma, joka piirsi T-kirjaimen muotoisen kolmikerroksisen rakennuksen.…

1930-luku
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…

1930-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Pohjoisen puolelle tehtiin kuitenkin matkatavarasiipi, jota vielä…

1936
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…

1930-luku
Linnankasarmien alueen länsireunassa Tampereentien varrella olevat tiiliset varuskuntarakennukset ovat peräisin 1850-luvun alkupuoliskolta. Vasemmassa reunassa oleva rakennus on aikanaan ollut sairaalakäytössä, kahdessa muussa oli miehistötiloja.…

1939
Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa…

1939
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…

1930-luku
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun…

aikaisintaan 1924
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen…

1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat…

1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

1930-luku
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kivinen sairaalarakennus valmistui Keinusaareen kruununmakasiineja vastapäätä vuosina 1841–1844. Uuteen sairaalaan oli suunniteltu peräti 100 sairaansijaa, mutta niitä saatiin lopulta vain 78, joten…

1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät…

1915
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…

1931
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…

1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

Hampun riipimistä Tossavanlahden Pykäläselässä n. 1930. Vasemmalla kuvassa on Hilma Maria Saastamoinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan emäntiä. Äitienpäivät n. vuodelta 1932. Opettajana Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan reippaita lottia n. 1934. Hanna Jääskeläinen, Beata Jääskeläinen, Anna Pulkkinen, Kaisa Pelkonen, Anna Pelkonen, Valma Pellikka ja Aino Markkanen-Airasto. Puuttuu: Aino Räisänen, Elma Räisänen, Elli Pellikka, Veera Vesterinen ja Maire…

Kurikkalaisen Sameli Elomaan tekemä hanuri 1930-luvun puolivälissä, hinta 5000 markkaa. Anton Lampinen soitti pääasiassa Elomaan hanureilla.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiiriin kuuluu hirsinen aittarakennus, jossa on kolme aittahuonetta sekä 1933 päätyyn tehty vilja-aitta.

Helsingissä talonpoikaismarssilla 1930. Kuvassa muun muassa Robert Kauhanen, Vilho Jauhiainen, Eemil Vesterinen, Nestor Huttunen (Ypykkä), Taavetti Jauhiainen, Tuure Pellikka, Arvi Rahikainen, Nestor Huttunen (Ahola), Emil Hyvärinen ja Pekka…

Vasemmalta Heta (9v.) ja Martta Kananen (12v.) Viinikkalan koulun portailla 1930-luvulla. Kuva Otto Kananen.

1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

1939
Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.

1937
K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.
 
Koneluettavat metatiedot: