Aineistot (yhteensä 159)

  • Avainsanat: 1930-luku

Heinätöihin tarvittiin paljon työväkeä. Heinänkorjuuporukkaa Pekanahon mailla 1930-luvulla. Kuorman päällä vas. Matti Laukkanen, ilman paitaa Aarne Laukkanen, viikatemies Yrjö Ihalainen, oik. istumassa Arttu ja Reetta Laukkanen, loput…

Aholan tuulimylly, sen portailla Saara Pirinen 1930-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

1920-1930-luku
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…

Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…

AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.

Anna ja Joakim Nousiainen elämän ehtoopuolella 1920-30 lukujen vaihteessa. Kuvaaja ei tiedossa.

1930-luku
Armeijakuva Olavi Vanhahongosta Viipurin tykistössä (3_19). Sotilaspuvussa. Kuvaa väritetty olkalapuista ja miekankahvasta.

1936
Armeijakuva Paavo Vanhahongosta ratsuväessä (3_18). Hevosen selässä sotilaspuvussa.

Hampun riipimistä Tossavanlahden Pykäläselässä n. 1930. Vasemmalla kuvassa on Hilma Maria Saastamoinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan emäntiä. Äitienpäivät n. vuodelta 1932. Opettajana Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan reippaita lottia n. 1934. Hanna Jääskeläinen, Beata Jääskeläinen, Anna Pulkkinen, Kaisa Pelkonen, Anna Pelkonen, Valma Pellikka ja Aino Markkanen-Airasto. Puuttuu: Aino Räisänen, Elma Räisänen, Elli Pellikka, Veera Vesterinen ja Maire…

Kurikkalaisen Sameli Elomaan tekemä hanuri 1930-luvun puolivälissä, hinta 5000 markkaa. Anton Lampinen soitti pääasiassa Elomaan hanureilla.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiiriin kuuluu hirsinen aittarakennus, jossa on kolme aittahuonetta sekä 1933 päätyyn tehty vilja-aitta.

Helsingissä talonpoikaismarssilla 1930. Kuvassa muun muassa Robert Kauhanen, Vilho Jauhiainen, Eemil Vesterinen, Nestor Huttunen (Ypykkä), Taavetti Jauhiainen, Tuure Pellikka, Arvi Rahikainen, Nestor Huttunen (Ahola), Emil Hyvärinen ja Pekka…

Vasemmalta Heta (9v.) ja Martta Kananen (12v.) Viinikkalan koulun portailla 1930-luvulla. Kuva Otto Kananen.

Joensuun kaupungin valtioneuvostolle jättämä uudistettu anomus valtionavustuksen myöntämisestä vuoden 1931 meno- ja tuloarviossa tielain 91 §:n nojalla neljältä eri suunnalta maanteitse kulkevaa läpikulkuliikennettä Pielisjoen yli Pohjois-Karjalassa…

Avainsanat:

Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä.…

Avainsanat: ,

Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…

Avainsanat: ,

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodelta 1931-1932.

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Jussi Tikkanen oli Kymi-yhtiön ”kymppi”, ja vaimo Manta muistetaan savottalaisten keskuudessa hyvästä kahvistaan. Kuvassa lisäksi lapset Niilo, Liisa ja Leena. 1930-luku. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.

Kapakon kivinavetta rakennettiin näytöstyyliin 1930-luvulla pienviljelijäyhdistyksen talkoilla. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.

Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…

Avainsanat: ,

Keiteleen kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhla. Arveltu vuosia 1910-20, 1931 tai 1932. Kuva saatu Eeva Pulkkiselta.

Keiteleen suojeluskuntatalo vihkiäispäivänä 6.1.1939.

Suojeluskuntatalon vihkiäisten iltamat 6.1.1939. Kuvaaja ei tiedossa.

Julkaisu sisältää Pohjois-Karjalan Kotiteollisuusyhdistyksen vuosikertomuksen 1937.

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1931-1932, joka oli seminaarin 52. toimintavuosi.

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1932-1933, joka oli seminaarin 53. toimintavuosi.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
 
Koneluettavat metatiedot: