Aineistot (yhteensä 10697)

1885
Teos on laaja historiallinen kuvaus Kajaanin kihlakunnasta. Paltamo on muita alueita laajemmin esillä, mutta myös muita nykyisen Kainuun paikkakuntia käsitellään teoksessa. Kirjoittaja käy läpi hallinnollisia asioita, luonnonoloja, elinkeinoja,…

2013
Teos on taiteilijakirja. Tekstitön kuvateos

Avainsanat:

2011
Teos on taiteilijakirja. Värillisiä kuvasivuja, osin taitettuna.

Avainsanat:

2007
Teos on taiteilijakirja. Tekstitön julkaisu. Teoksen värit vihreä ja musta, vihreällä tehtyjä psykedeelisiä piirroskuvioita mustalle pohjalle ja päin vastoin. Kuviot täyttävät sivut laidasta laitaan. Kolofonissa teksti: Sketchbooks+stuff++vol. 3.…

Avainsanat:

2008
Teos on taiteilijakirja. Tekstitön julkaisu. Pienikokoinen teos koostuu Tommi Musturin teini-iän piirroksista (1986-1992), piirosten aiheena kuolema, vampyyrit ja kauhukuvat. Kuvien tekijänä maaseudulla asunut turhautunut nuori, joka kuunteli…

Avainsanat:

2010
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kuvissa kauhua ja paniikkimaista tunnelmaa. Serigrafia-tekniikka. Julkaisija: Le Dernier Cri, Marseille. Painos 200 kpl.

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja. Tekstitön julkaisu. Tummansinisellä ohuella viivalla tehtyjä psykedeelisiä piirroksia vaalealla pohjalla ja päinvastoin. Kuviot täyttävät sivut laidasta laitaan. Kuvat piirretty Beninissä. Painos 600 kappaletta.

Avainsanat:

2010
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kokoelman sekatekniikalla tehtyjä piirustuksia. Toimittanut André Lemos. Teoksen nimi on otettu runoilija Walt Whitmanilta. Kustantanut: Opuntia Books. Rajattu painos, 100 kpl.

Avainsanat:

2007
Teos on taiteilijakirja, "pläräri". Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu liikkuvia kuvia, lehtiä voi selata sekä oikeaan että vasempaan suuntaan. Mustavalkoisten valokuvien kohteena on nuori nainen. Teos perustuu…

2011
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut ovat postikortteja, joissa on historiasta ja kirjallisuudesta tunnettujen naisten piirrettyjä muotokuvia.

Avainsanat:

1993
Teos on taiteilijakirja. Teoksen kannessa originaali grafiikanlehti. Keltaisilla sivuilla piirroksia, vihreillä monotypioita. Takakannessa teksti: Est publié par Yeo à l'occcasion du SAGA 1993 au Grand-Palais à Paris. Painos 30 numeroitua kappaletta,…

Avainsanat:

1991
Teos on taiteilijakirja. Teokseen liittyy irrallinen grafiikanlehti. Takakannessa teksti: Il a été de ce texte, le 27 mai 1991, 50 exemplaires sur vergé, numérotés de 1 à 50 et signés par les auteurs. Chaque exemplaire comporte une lithographie…

Avainsanat:

1882
Tapio-lehdessä 9.12.1885 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus, allekirjoituksena Naislyseon ystävät Kuopiossa. Kannilan mukaan: "Polemiikkia B.F.G:n Suomettaressa julkaisemaa kirjoitusta vastaan. Tyylistä päätellen Minna Canthin kirjoittama."…

1981
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaaan haitarikirja.

Avainsanat:

2000
Teos on taiteilijakirja ja "yhteisötaideteos". Kirjan ideana on eri puolilla maailmaa asuneiden ystävysten yhtäaikainen sikarinpoltto vuosituhannen vaihteen kunniaksi. Juhlahetket valokuvattiin ja kuvat koottiin kirjaksi. Julkaistu 150:n kappaleen…

Avainsanat:

2010
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kuvauksia, kuvia ja karttoja taiteilijan kävelyprojekteista vuosilta 2000-2005 erilaisissa paikoissa eri maissa. Tekstit osittain suomeksi, osittain englanniksi.

Tekstiä myös tanskaksi ja suomeksi.
Teos on taiteilijakirja.

Avainsanat:

2023
Teos on taiteilijakirja. Pahvikotelo, jonka sisällä 32 kpl kompostoituvalle, kevyesti teksturoituidulle mattapintaiselle erikoispaperille painettua korttia. Kortit sisältävät englanninkielisiä tekstejä ja grafiikkaa. Numeroitu painos (2/80).

Avainsanat:

1983, 22-07-20
Parkkinan ortodoksisessa kirkossa pidettiin kirkonmenot normaalisti kaksi kertaa viikossa; lauantaisin ja sunnuntaisin, sekä kirkollisiin juhlapyhiin liittyvät toimitukset. Morsiuspari vihittiin kirkossa ja juhlat jatkuivat monta päivää kotioloissa.…

1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…

1955
Neusidlerin kahdeksan luuttukappaleen levytys, julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä: Lautenstücke / Hans Newsidler ; Lautenmusik / Santino Garsi da Parma. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 13031

2006
Teos on taiteilijakirja. "Teos on läheisen ihmisen kanssa käytyjen keskustelujen visualisointi" (Leena Neuvonen). - Toteutettu sekatekniikalla Jane Rannametsin vuonna 1999 käsinsitomaan kirjaan, mustat nahkakannet, huppu ja narutupsuja.…

Avainsanat:

2010
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jossa kolminkertaisesti taittuvat sivut. Kahden toisiinsa jatkona liittyvän sivuston kuvituksena on maalattu käärme, teksti kirjoitettu käsin. Näiden sivujen takana on kolmas sivusto, johon on maalattu keltainen…

Avainsanat:

2.6.2013
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran raportti Eino Leinoa koskevasta Vaasan kaupunginkirjaston materiaalista.

1798
Friedrich Nicolai.
[08], 60 s. ; 18 cm.
Niteeseen on sidottu myös teos Werthers första och sista stunder.
Kirjassa on Vaasan Lukukirjaston exlibris, jossa numero 600. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirja on satiiri…

2012
Teos on taiteilijakirja.

Avainsanat:

1985-11-13
1900-luvun alussa Inarissa turvauduttiin vaivojen hoidossa luonnonmenetelmiin. Pihkaa käytettiin yleisesti haavan hoitoon ja hammassärkyyn. Tuohenjulmulla parannettiin pieniä haavoja ja sitä käytettiin myös ajoksen hoidossa. Lämpimään saaviin mentiin…

1985-04-3
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…

Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…

Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…

Niemelän työsarkaan kuului aikanaan myös pesti varavangin kuljettajana. Vangit oli tuomittu pääsääntöisesti pienistä rikkeistä, joista tuomiona oli passitus vedelle ja leivälle muutaman päivän ajaksi.  Vankeja tuotiin Petsamosta saakka ensin…

1974-01-2
Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…

1974-01-2
Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…

1974-01-2
Rouva Blomqvistin omistamassa ruokalassa söi päivittäin 90-100 miestä. Leivät, pullat ja ruoat tehtiin itse ja siinä sivussa hoidettiin lehmiä. Paistamiseen tarkoitetut uunit sijaitsivat ulkona. Työpäivät olivat pitkiä aamuviidestä iltakymmeneen.…

1974-01-2
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…
 
Koneluettavat metatiedot: