Aineistot (yhteensä 10697)

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Raision yhteiskoulu (nykyinen Raision lukio) valmistui vaiheittain vuosien 1958 ja 1962 välisenä aikana.

Avainsanat:

1967
Nykyään maamme suurimpiin yläkouluihin lukeutuva Vaisaaren koulu vasta valmistuneena vuonna 1967.

Avainsanat:

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Kauppapuotien toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973.

Avainsanat:

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

Monille vanhemman polven raisiolaisille seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Varppeenmäellä sijainnut seuratalo valmistui vuonna 1920. Kukoistusaikanaan se oli Raision huvielämän keskus. Talon käyttö alkoi…

Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…

Vuonna 1950 perustetun Raision urheilulautakunnan ensimmäinen tehtävä oli laittaa alulle kunnallisen urheilukentän suunnittelu. Ihalan kentän rakentaminen oli tuon ajan mittapuun mukaan suurhanke, johon kului useampi vuosi. Kentän vihkiäiset…

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

1983
Kaupungin urheilun lippulaiva Loimu on pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelannut lentopalloseura maassamme. Vuodesta 1977 ylimmällä sarjatasolla pelannut Loimu on voittanut kuusi Suomen mestaruutta sekä kertaalleen Suomen cupin. Kuvassa…

Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…

Avainsanat:

Yksittäisistä raisiolaisista urheilijoista on kuitenkin tunnetuin soudun jättiläinen, kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen.

1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Avainsanat:

1986
SIG:in ja muiden raisiolaisyhtyeiden kasvualusta oli koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari ja Raisrockit paikallisen luovuuden voimannäyttöjä.

Lukion urheilukentän päädyssä sijaitseva koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari on ollut bändien…

Avainsanat: ,

2004
Kirja esittelee Köyliön vanhoja taloja kuvineen

SIG:in ja muiden raisiolaisyhtyeiden kasvualusta oli koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari ja Raisrockit paikallisen luovuuden voimannäyttöjä.

Raisrock-konsertteja järjestettiin vuodesta 1979 vuoteen 1985. Kuva on vuodelta 1982, jolloin Raisrock…

Avainsanat:

Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…

Avainsanat:

Vuonna 1954 valmistunut kunnantalo (nyk. Harkko) on myös osa Raision kirjaston historiaa, sillä kirjasto toimi kunnantalon siipirakennuksessa vuodesta 1955 vuoteen 1976. Raision uuden kaupungintalon valmistuttua kirjastolle kunnostettiin tilat…

Avainsanat:

Vuonna 1981 valmistuneen kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Arto Sipinen.

1983
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.

2009
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien muiston kunniaksi julkaistiin laatta Kirkonpiirin koulun rinteessä. Muistolaatta paljastettiin 10.9.2009 juhlallisesti nousiaislaisten valtiopäiväedustajien jälkeläisten sekä Nousiaisten kunnan ja…

2016
Hirvijokilaakso kuvattuna kirkon kävelysillalta kirkonkoskea kohden. Kutsuttu myös Kalahaudaksi.

2000-luvun alkupuolella

Avainsanat:

1982 (kaksi kuvaa), 1989, 1992, 1994, 1997
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.

Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…

1982 (kaksi kuvaa), 1983 (kaksi kuvaa), 1984
Pokkalan pärekattoinen savupirtti on museoalueen vanhin rakennus. Pokkalan torpassa sijaitsevat tupa, tupakamari, porstua, porstuakamari sekä kammio. Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä.

Rakennuksessa on asuttu vuoteen…

1984
Nummen vanha koulurakennus juuri ennen purkamista ja purkuvaiheesta.

1985, 1986 (kaksi kuvaa)
Nummentietä molempiin suuntiin; kauppa, Shell, kioski. Ensimmäisessä kuvassa taustalla myös Nousiaisten lukion Abi-ajelun kuorma-autot.

1991
Kirjassa on kuvattu Suurolan kylän asutusta ja asukkaita, taloja ja tiloja, työntekoa, ammatinharjoittajia ja erikoispersoonia. Kirjassa esitellään myös alueen tuotantoa, palveluita, tapoja ja perinteitä, hengellistä elämää, sodan aikaa ja…

1984
Kirja kertoo Tissarin alueesta ja sen lähiympäristöstä entisaikaan, sekä ihmisistä, heidän elämästään, elinkeinoistaan ja työtavoistaan.

1989
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Rytkölän alueelta. Kirja sisältää asioita menneiden sukupolvien asutuksesta ja asukkaista, työstä, palveluista, kokoontumispaikoista, kulkureiteistä ja sota-ajasta.…

1984
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kangasniemen kirkonkylän koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, maatalouden töistä, ammatinharjoittajista, puutavaran ajosta, tuotannosta,…

1988
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Äkryn koulupiirin alueelta. Kirja kertoo entisaikojen elämästä, ihmisistä, työstä ja kaikesta, joka kuuluu kylän kuvaan olennaisesti.

1987
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.

1985
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, teos Vaimosniemen alueen perimätiedosta.

1986
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, teos Kutkylän alueen perimätiedosta. Kirjassa kerrotaan alueen taloista ja asukkaista, perinnetöistä- ja tavoista, palveluista, lystinpidosta ja sota-ajasta.

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
 
Koneluettavat metatiedot: