Mycket tjock pannkaka, eli hyvin paksu pannukakku. Resepti löytyi Hushållet och Köket -kirjan välistä Selma Rönnholmin nimikorttiin kirjoitettuna. Kirjan ensilehdeltä löytyy myös Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.
Frithiof Napoleon Neppenström (1835 Kuhmalahti – 1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron oluttehtaasta.
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Carl Johan (Janne) Cederberg ja Bernhard Cederberg olivat joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poikia. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän hovin…
Ilmoitus Bernhard Leonard Cederbergin kuolemasta.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurmiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen Penttilän…
Kutsu Vivi Winterin ja insinööri Gustaf Eklundh vihkiäisiin. Gustaf Eklundh oli ruotsalaistaustainen insinööri ja teollisuusmies, joka nai serkkunsa Viwin.
Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1885-1886. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on artikkeli: Muistelmia Joh. Vilh. Snellmanin elämästä Kuopiossa / koonnut Bruno Granit.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kutsu Maria Poljakoffin ja Agafon Moldakoffin vihkiäisiin Lähtelälle. Lähtelä oli iso puuhuvila Joensuun Linnunlahdella. Se toimi myöhemmin myös lastenkotina.
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1882-1883. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Kuopion tienoista vuodesta 1627 alkain / koonnut J. M.…
Kutsu Carl Johan Cederbergin ja Johanna Selina Parwiaisen vihkiäisiin Joensuun sahalla.Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen liikemiehen, eli sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Kutsu Liina (Karolina Maria) Parviaisen ja apteekkari Oskar Oppmanin vihkiäisiin 30.12.1886. Liina oli kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies Petter Parviaisen (1824–92) tytär.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Wald. Rich. Eug. Brüningenin käyntikortti ja hyvän joulun toivotus on löytynyt Hushållet och Köket -kirjan välistä. Kirjassa on Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.
Kutsu Bernhard Leonard Cederbergin hautajaisiin.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Kutsu Arvid Järnefeltin ja Emmy (Emilia Fredrika, 1865—1937) Parviaisen vihkiäisiin. Emilia Parviaisen isä Mikko Parviainen oli joensuulaisen Petter Parviaisen veli. Kirjailija Arvid Järnefelt (1861—1932) asui Jyväskylässä.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
