Veteraanit lippuvartiossa sankarihaudoilla. Sotaveteraanit ja rintamamiesveteraanit viettämässä yhteistä kirkkopyhää ja -juhlaa. Vasemmalta Jaakko Halmirinne? Eino Heikkinen, Pentti Saastamoinen, Arttu Laukkanen, Veikko Partanen, Kalle Jauhiainen,…
Keiteleen Sotaveteraaneilla lipun vihkiminen ja juhla. Naisjaoston edustajat Kyllikki Halonen (oik.), Elsa Saastamoinen ja Liisa Lapinkoski luovuttamassa lippua osastolle naulaustilaisuudessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1977.
Niilo Saastamoinen, Sirkku Tynkkynen, Ulla Nakari ja Mirjam Nuutinen osallistuivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keiteleen osaston 50-vuotisjuhlaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.3.1977.
Keiteleen seurakunta järjesti sotaveteraaneille ja rintamamiesveteraaneille yhteisen juhlan. Vasemmalta Juhani Saastamoinen, Viljo Leskinen, Eelis Tirkkonen, Onni Ylönen, ja Kyllikki Halonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.12.1976.
Keiteleen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys juhli 60-vuotispäivää. Yhdistyksen veteraanijäseniä. Vas. O. Malinen, V. Paananen, T. Kanninen, V. Mikkonen ja I. Paananen sekä Y. Jääskeläinen, joka puhui veteraaneille. Pielaveden ja Keiteleen…
Sadonkorjuujuhla Kulvemäellä. Annikki Penttonen kaatamassa kahvia Pesoselle. Oikealla Toivo Laukkanen ja Kaija Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.10.1969.
Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Keiteleen Sotainvalidit ry 50v. 15.9.1990. Vasemmalla Viljo Saastamoinen, Matti Keränen sihteeri, Ilmari Saastamoinen, Reino Kauhanen, Eino Savolainen pj., Johannes Luhtapuro, Martti Niskanen, Matti Paananen ja Pauli Paananen. Kuva Pauli Paananen.
Keiteleen Sotainvalidit ry 50v. 15.9.1990. Naisjaosto. Vasemmalla Vellamo Paananen, Hilda Saastamoinen, Toini Juntunen, Annikki Jauhiainen, Armi Savolainen, Aino Rönkä, Aili Saastamoinen ja Aili Laine. Kuva Pauli Paananen.
Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Soittokunta ja lippulinna saapumassa muistotilaisuudesta kirkonkylän ala-asteelle, jossa oli ruokailu ja kahvit. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976
Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…
Keiteleen Osuuspankin 70v.-juhla. Kultainen ansiomerkki: Armi Laukkanen, Aarne Saastamoinen, Arvi Vesterinen, Viljo Saastamoinen, Ale Shemeikka sekä hopeinen Hanna Ruotsalainen.
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Minna Canthin kunniaksi on pystytetty patsas jokaiseen hänen kotikaupunkiinsa: Tampereelle, Jyväskylään ja Kuopioon.Kuopiossa paljastettiin kuvanveistäjä Eemil Halosen suunnittelema Minna Canthin patsas 12. toukokuuta 1937. Tuolloin oli kulunut…
Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
