Aineisto
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungissa ja kihakunnassa olleista oluttehtaista
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungissa ja kihakunnassa olleista oluttehtaista
Aihe
Kuvaus
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.
Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle Tulliniemelle.
Vuosien 1866-67 vaiheilla tehdas siirtyi viskaali Herman Wahlgrenille ja laivurin leski Gustava Renforsille. Gustavan poika Herman Renfors alkoi vuoden 1870 tienoilla valmistaa niin kutsuttuja lusikkauistimia, joita "Kajaanin uistimiksikin" kutsuttiin. Vuonna 1875 hän laajensi toimintaansa perustaen kivihiomon ja 1880 turkistehtaan, jotka sijoitettiin entisen oluttehtaan tiloihin Tulliniemeen.
Vuonna 1890 vanha oluttehtaan rakennus paloi, ja vuosien 1892-93 tienoilla Herman Renfors rakennutti uuden, ajanmukaisemman ja suuremman tehdasrakennuksen entisen paikalle.
Vuonna 1902 viipurilainen Juho Huikuri anoi puolestaan lupaa perustaa panimo Kajaaniin. Kaupunkilaisilla oli ikäviä muistoja edellisistä oluttehtaista, ja he yrittivät kaikin keinoin vastustaa uuden tehtaan perustamista. Lopulta Huikuri sai luvan panimon perustamiseen. Kauaa hänenkään panimonsa ei pysynyt toiminnassa, sillä hän kuoli 16.11.1904 sairastettuaan keuhkotautia. Hänen poikansa Petter Huikuri jatkoi panimon pyörittämistä jonkin aikaa, mutta luovutti sen viimein konkurssiin.
8.5.1909 osti tehtailija Waldemar Sundblad tehdaslaitoksen palstatiloineen huutokaupalla, ja harjoitti siinä oluen panemista. Panimotoiminnalle tuli kuitenkin loppu, kun 29.5.1917 astui voimaan kieltolaki, joka kielsi alkoholin valmistuksen. Sundblad myi palstatilan ja tehtaan rakennukset Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle.
Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle Tulliniemelle.
Vuosien 1866-67 vaiheilla tehdas siirtyi viskaali Herman Wahlgrenille ja laivurin leski Gustava Renforsille. Gustavan poika Herman Renfors alkoi vuoden 1870 tienoilla valmistaa niin kutsuttuja lusikkauistimia, joita "Kajaanin uistimiksikin" kutsuttiin. Vuonna 1875 hän laajensi toimintaansa perustaen kivihiomon ja 1880 turkistehtaan, jotka sijoitettiin entisen oluttehtaan tiloihin Tulliniemeen.
Vuonna 1890 vanha oluttehtaan rakennus paloi, ja vuosien 1892-93 tienoilla Herman Renfors rakennutti uuden, ajanmukaisemman ja suuremman tehdasrakennuksen entisen paikalle.
Vuonna 1902 viipurilainen Juho Huikuri anoi puolestaan lupaa perustaa panimo Kajaaniin. Kaupunkilaisilla oli ikäviä muistoja edellisistä oluttehtaista, ja he yrittivät kaikin keinoin vastustaa uuden tehtaan perustamista. Lopulta Huikuri sai luvan panimon perustamiseen. Kauaa hänenkään panimonsa ei pysynyt toiminnassa, sillä hän kuoli 16.11.1904 sairastettuaan keuhkotautia. Hänen poikansa Petter Huikuri jatkoi panimon pyörittämistä jonkin aikaa, mutta luovutti sen viimein konkurssiin.
8.5.1909 osti tehtailija Waldemar Sundblad tehdaslaitoksen palstatiloineen huutokaupalla, ja harjoitti siinä oluen panemista. Panimotoiminnalle tuli kuitenkin loppu, kun 29.5.1917 astui voimaan kieltolaki, joka kielsi alkoholin valmistuksen. Sundblad myi palstatilan ja tehtaan rakennukset Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle.
Julkaisija
Luontiajankohta
1935
Aineiston välittäjä
Kajaanin kaupunginkirjasto
Julkistamisajankohta
2018
Kieli
Formaatti
Teksti/PDF
Alueellinen kattavuus
Ajallinen kattavuus
1800-luku
1900-luku
Kokoelma
Viittaus
Enwald, Gustaf, “Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungissa ja kihakunnassa olleista oluttehtaista,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 16. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125873.
Tiedostot
