Kokoelma

Kainuuta koskevia kirjoituksia

Dublin Core

Tekijä

Enwald, Gustaf

Nimeke

Kainuuta koskevia kirjoituksia

Aihe

Kainuu
Kajaani
kainuulaiset
uutiset
historia
paikallishistoria
artikkelit (julkaisut)

Kuvaus

Kokoelma sisältää Gustaf Enwaldin keräämiä lehtileikkeitä, joissa kerrotaan muun muassa Kajaanin kaupungin ja sen lähikuntien historiasta, vanhoista rakennuksista ja tapahtumista.

Julkaisija

Kajaani (sanomalehti)
Kainuun Sanomat
Kainuun Sissi

Luontiajankohta

1954
192?
193?

Aineiston välittäjä

Kajaanin kaupunginkirjasto

Julkistamisajankohta

2018

Kieli

fi

Formaatti

Teksti/PDF

Suhde

Katso myös kokoelma Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia.

Alueellinen kattavuus

Kajaani
Kainuu

Ajallinen kattavuus

1600-luku
1700-luku
1800-luku
1900-luku

Osakokoelmat

  • Kainuuta koskevia kirjoituksia
Kokoelman aineistotSelaa kokoelman Kainuuta koskevia kirjoituksia aineistoja
Vanhoista kätköistä : Tietoja Paltamon seurakunnan hautausmaahan haudatuista enimmän tunnetuista seurakuntalaisista

Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…
Vanhoista kätköistä : Tietoja eräiden Kajaanin entisten virkamiesten rikoksista

Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…
Vanhoista kätköistä : Henkilötietoja Kajaanin kaupungin valtiopäivämiehistä 1723-1809

Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…
Vanhempia kainuulaisia virkamiessukuja

Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…
Tietoja Sotkamon vanhimpaan kirkkoon haudatuista henkilöistä

Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.

Yllä mainitusta luettelosta on tässä…
Tietoja majuri Simo Afleck'ista ja hänen jälkeläisistään

Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista

Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Tietoja Kajaanin vanhemmista postimestareista ja postioloista

Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…
Tietoja Kajaanin seurakunnan lukkareista 1729-1934

Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Tietoja Kajaanin kihlakunnassa eläneestä suvusta Spoof

Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta

Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja Hyrynsalmen hautausmaahan haudatuista tunnetuista henkilöistä

Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja entisestä Kajaanin pataljoonasta

Kun Kajaanin linna vuonna 1716 hävitettiin, muodostettiin linnan varustusväeksi asettuvasta miehistöstä Pohjanmaan rykmenttiin kuuluva komppania, jonka päällikkönä toimi nk. maakapteeni. Vuonna 1788 muutettiin Kajaanin komppania Pohjanmaan…
Sotkamo pitäjän Ylisotkamon kylässä olevan Sopalan tilan omistajia

Artikkeli perehtyy Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä sijainneen Sopalan tilan entisiin omistajiin ja heidän taustoihinsa.

Johan Schroderus, mahdollisesti Ivar Schröderin poika ja Schroderus-suvun vanhin jäsen, syntyi 1678 ja oli nimismiehenä…
Sotkamon kappalaisen Samuel Bohmin jälkeläisiä

Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…
Pohjanmaan jättiläinen Daniel Cajanus

Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.

Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin hautausmaahan haudatuista tunnetuimmista henkilöistä

Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…
Lyhykäisiä elämäkerrallisia tietoja Sotkamon hautausmaihin haudatuista henkilöistä

Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanissa ja Sotkamossa elänyt Mustosten suku

Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…
Kajaanin vanhimpia sukunimiä

Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…
Kajaanin vanhimpia kauppiaita

Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Kajaanin vanhempiin kirkkoihin ja niiden vierellä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon, haudattuja henkilöitä

Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?

Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…
Kajaanin kihlakunnassa v. 1789 asuneet nk. säätyhenkilöt

Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.
Kajaanin kihlakunnan nimismiespiirien nimismiehet v. 1850-1934

Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.

Artikkelissa luetellaan…
Kajaanin kihlakunnan kruununvoudit 1839-1929

Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kihlakunnan henkikirjoittajat : Elämäkerrallisia tietoja

Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Kajaanin kihlakunnan edustajia valtiopäivillä

Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…
Kajaanin kaupungin valtuusmiehet 1875-1917

Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin suomalaisnimisiä asukkaita vuosina 1729-1790

1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista

Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Henkilötietoja Kajaanin tuomareista 1615-1928

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä viime vuosisadalla toimineista ylimääräisistä papeista

Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä toimineista vakinaisista papeista 1590-1931

Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…
Henkilötietoja Kajaanin kaupungin vanhemmista pormestareista 1659-1821

Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…
Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876

Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Henkilötietoja Hyrynsalmen piirin nimismiehistä 1786-1929

Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.
Erään Kainuun ystävän muisto : Filos. kand. Kaarle Castrén ja hänen sukunsa Kainuussa

Filosofian kandidaatin Karl "Kaarle" (/"Kaarlo") Alfred Castrénin muistolle kirjoitettu artikkeli hänen elämäntyöstään historiantutkijana.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…
Entisen Pohjanmaan- ja nykyisen Oulunläänin maaherrat ja kuvernöörit vuosina 1620-1932

Luettelo Pohjanmaan-/Oulun läänin maaherroista ja kuvernööreistä vuosina 1620-1932.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.
Vanhoja kertomuksia Kajaanin kihlakunnasta ja kaupungista

Vanhojen kertomusten pohjalta koottu artikkeli Kajaanista muun muassa kaupungin nimen synnystä, asukasluvusta 1700-luvulla sekä Kajaaninlinnasta. Tekstissä kerrotaan myös, mistä Paltamon ja Sotkamon kunnat ovat mahdollisesti saaneet…
Vanhaa Kajaanin historiaa : Missä sijaitsi vuonna 1705 maakapteeni von Barcktorffin torpan paikka

26. kesäkuuta 1705 antoi Kajaanin kaupunki merikapteeni Jockum von Barcktorffille (/Brochtarff?) asuttavaksi erään Kajaaninjoen varrella sijaitsevan torpan. Tarkka torpan paikka on epäselvä, mutta sen mahdollisia sijaintipaikkoja pohditaan tässä…
Valmistuksia keisari Aleksanteri I:sen matkaa varten Kajaaniin elokuussa 1819

Ennen Aleksanteri I:n vierailua Kajaanissa kesällä 1819 valmisteltiin hänen saapumistaan huolella.

Oulun läänin silloinen maaherra Samuel von Born vaati kirjeellä kruununvouti Daniel Elfvingiltä, että hänen majesteetilleen on varattava vähintään…
Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882

Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Tietoja vanhasta Kajaanista : Tietoja Kajaaninjoen luona olleesta linnan saarnaajan nurmesta

Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.

Vuodesta 1613 linnansaarnaajana…
Tietoja kaste- eli ristimänimistä Kajaanissa vuosina 1653-1858

Kajaanissa vuosien 1653 ja 1858 välisenä aikana annettuja etunimiä ja niiden taustaa kirkonkirjoista ja veroluetteloista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.
Tietoja Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista

Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…
Tietoja Kajaanin vanhemmasta raatihuoneesta ja nykyisen raatihuoneen rakentamisesta

Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Tietoja Kajaanin vanhasta pappilasta ja koulutalosta

Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Tietoja Kajaanin kaupungista vuosilta 1841 ja 1842

Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…
Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901

Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Selaa kokoelman Kainuuta koskevia kirjoituksia aineistoja