Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta

Muutamia tietoja nk. Berghin navetasta ja Kajaanin kirkon puiston perustamisesta

Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea rakennus, jonka alakerroksessa oli tilaa 20 lehmälle ja nuorelle karjalle. Rakennuksen Kirkkokadun puoleisessa päässä oli kolme kellaria: olut-, viini- ja talouskellari. Navetan ullakolla oli kaksi suurta ovea kirkkopuiston puolella. Ullakko oli jaettu kahteen osaan, joista toista käytettiin heinien säilytyspaikkana ja toista vilja- ja jauhomakasiinina.

Kauppias Berghin kuoltua lahjoittivat perilliset hänen omaisuutensa konkurssiin. Kaupunki osti talon ja tontin aikeenaan kaunistaa kirkon ympäristöä. Kaupunki olisi tahtonut purkaa navetan, mutta se olisi edellyttänyt tontin laitonta jakamista. Lopulta selvisi, että navetta ei itse asiassa sijainnutkaan tontilla vaan sen ulkopuolella, jolloin se saatiin kaupungin toimesta purettua.

Kaupunki halusi samalla myös Berghin entisen tontin viereisen tontin haltuunsa. Tontin omisti apteekkari Stenius, ja kaupunki olisi tahtonut lunastaa häneltä sen osan tontista, joka ulottui kirkkopuistoon. Lunastettavalla tontilla sijaitsi kuitenkin apteekkitoiminnalle välttämätön kellari, ja tämän seikan perusteella senaatti hyväksyi Steniuksen valituksen. Senaatti myös määräsi, että kyseessä olevaa osaa ei saa erottaa tontista niin kauan, kuin tontilla olevassa talossa harjoitetaan apteekkiliikettä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 28/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

1936

Kajaanin kaupunginkirjasto

2018

Teksti/PDF

1800-luku