Aineisto

Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882

Dublin Core

Tekijä

Nimeke

Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882

Kuvaus

Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula lääkäreistä.

Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.

Luontiajankohta

1933

Aineiston välittäjä

Kajaanin kaupunginkirjasto

Julkistamisajankohta

2018

Kieli

Formaatti

Teksti/PDF

Alueellinen kattavuus

Ajallinen kattavuus

1700-luku
1800-luku

Viittaus

Enwald, Gustaf, “Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 24. maaliskuuta 2019, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125914.
 

Toimenpiteitä harjaantuneen kätilön saamiseksi Kajaaniin v. 1756-1882.pdf

Geolocation