Aineisto
Kansankirjaston säännöt
Dublin Core
Nimeke
Kansankirjaston säännöt
Kuvaus
Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille oppilaille.
Kauppakonttoristi Anton Gustaf Keldan ryhtyi varsinaisen yleisen kirjaston puuhamieheksi. Lahjoitusten turvin saatiin hankittua 223 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä nidettä. Torikadulla Mustosen talossa sijainnut kirjasto aukeni vuonna 1862. Lainata sai kolme nidettä kerrallaan kahdeksi viikoksi. Kirjasto oli auki vain sunnuntaisin. 1873 kirjasto siirtyi koulun tiloihin opettajien hoitoon. Aukioloajat laajenivat. Vuonna 1879 kirjastossa oli jo 544 nidettä ja lainauksia oli 1085 vuodessa; nide- ja lainamäärät kasvoivat tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 1892 kirjasto muutti raatihuoneelle.
Vuosisadan vaihteessa kaupungin lukuhuone eli lukusali oli kirjastoa suositumpi. Kaupunkilaiset kävivät lukusalissa lukemassa sanoma- ja aikakauslehtiä.
Kirjoja hankittiin paljon viinavoittorahoilla. Ne olivat kaupungin väkijuomain vähittäismyyntiosakeyhtiön nettovoitosta saamia tuloja. Viinavoittovarat oli käytettävä ”paikkakunnan siveellisyyden edistämiseksi ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin”. Väkijuomaosakeyhtiö ei tehnyt tappiota, vaan kauppa kävi hyvin ja tuloja saatiin sivistystyöhön.
Kauppakonttoristi Anton Gustaf Keldan ryhtyi varsinaisen yleisen kirjaston puuhamieheksi. Lahjoitusten turvin saatiin hankittua 223 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä nidettä. Torikadulla Mustosen talossa sijainnut kirjasto aukeni vuonna 1862. Lainata sai kolme nidettä kerrallaan kahdeksi viikoksi. Kirjasto oli auki vain sunnuntaisin. 1873 kirjasto siirtyi koulun tiloihin opettajien hoitoon. Aukioloajat laajenivat. Vuonna 1879 kirjastossa oli jo 544 nidettä ja lainauksia oli 1085 vuodessa; nide- ja lainamäärät kasvoivat tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 1892 kirjasto muutti raatihuoneelle.
Vuosisadan vaihteessa kaupungin lukuhuone eli lukusali oli kirjastoa suositumpi. Kaupunkilaiset kävivät lukusalissa lukemassa sanoma- ja aikakauslehtiä.
Kirjoja hankittiin paljon viinavoittorahoilla. Ne olivat kaupungin väkijuomain vähittäismyyntiosakeyhtiön nettovoitosta saamia tuloja. Viinavoittovarat oli käytettävä ”paikkakunnan siveellisyyden edistämiseksi ja muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin”. Väkijuomaosakeyhtiö ei tehnyt tappiota, vaan kauppa kävi hyvin ja tuloja saatiin sivistystyöhön.
Julkaisija
Lähde
Jns:n seutukirjaston maakuntaosasto – Pienpainatteet – 02: KIRJASTOTOIMI
Kieli
Aikamääre
1892
Mittasuhteet
8 s. ; 12 x 9 cm
Kokoelma
Viittaus
“Kansankirjaston säännöt,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 23. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/132223.
Tiedostot
