Aineistot (yhteensä 257)

  • Aihe on tarkasti "kirjastot"

Aira-Soili Nieminen, kirjastonhoitajana Iisalmen kaupunginkirjastossa vuosina 1987 - 1998.

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 565

1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…

Esteri Parviainen, kirjastonhoitajana Iisalmen kaupunginkirjastossa vuosina 1935 - 1952.

Käsinkirjoitettu. Ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä kirjoja.

1920-luku
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi.…

Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

1930-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet…

1930-luku
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun…

1912
Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa…

1916
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa…

1920-luku
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko…

1920-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen…

1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat…

1950-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli…

1920-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin…

1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

2020
Tämä kirja toteutettiin sanataiteen keinoin Akseli-kuntien kirjastoissa; Nousiaisissa, Maskun Lemussa ja Mynämäessä. Sanataideohjaaja Veera Ruohomäki siirsi sanataiteilut ja kuvat yksien kansien väliin. Kirjan julkaiseminen oli osa Kirjastonaakan…

1914
Turun kaupunginkirjaston johtajan Einar Hombergin käsinkirjoittama ohjekirja kirjastonhoidosta vuodelta 1914

Kirjastolautakunnan 27.10.1977 hyväksymät Joensuun kaupunginkirjaston käyttösäännöt.

1909
Kajaanin vanhan kansankirjaston ja lukusalin käyttösäännöt vuodelta 1909.

Säännöt on valtuuston pöytäkirjasta päiväykseltä 27.4.1909 todistanut hyväksytyiksi ja oikein jäljennetyiksi M. Vartiainen.

1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Kirjaston ohjeet ovat peräisin vuonna 1945 painetusta lastenkirjasta Kultasiipinen sudenkorento (Vaula, Jalmari). Kirjasta löytyy myös Louhelan koulun leima.

1800-luvun loppu
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…

Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.

Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…

1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…

Julkaisussa kerrotaan Kiihtelysvaaran kirjaston historiasta, joka sai alkunsa tohtori Johan Walter Parviaisen testamenttilahjoituksesta Karjalaiselle Osakunnalle vuonna 1925. Testamentti velvoitti osakunnan perustamaan lahjoittajan isän, kauppaneuvos…

Maija Liisa Kettunen kertoo muistojaan lukemisesta, kirjoista ja Iisalmen kaupunginkirjastosta 1950-luvulta.

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 406

1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…

Pukkilan kunnan kirjastolaitoksen säännöt, jotka on vahvistettu kunnanvaltuuston kokouksessa joulukuussa 1936. Säännöissä todetaan muun muassa, että "kantakirjaston hoitajan tulee pyrkiä herättämään harrastusta kirjaston käyttöön ja itseopiskeluun…

Avainsanat: ,

Kuvassa vasemmalta alkaen kirjastonjohtaja Maija Jääskeläinen, Mikael (Mikko) Vilokkinen, Ate Rytkönen, kirjastoapulainen Raili Rytkönen sekä Iisalmen kaksoistyttölyseon ranskan kielen lehtori Anni Krogerus.

Vasemmalta: kirjastonhoitaja Maija Jääskeläinen, lehtori Anni Krogerus, puheenjohtaja rehtori Sointu Rönkä, rouva Hanna Tervola, V. Tiikkanen sekä rouva Raili Rytkönen.

1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…

1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…

Kirjojen lainausohjeet Pyhäselän kunnan kantakirjaston ja Hammaslahden kantakirjaston kirjassa Sinclair, Upton: Chikago (WSOY).

2019, 2020 (viisi kuvaa)
Hankkeen ideoijat ja toteuttajat olivat Nousiaisten, Maskun Lemun ja Mynämäen kirjastoista Paula Kaunonen, Armi Jaakkola ja Pia Toivanen sekä Inkeri Pyötsiä. Kirjastonaakka -käsinuket teetettiin käsityöläisellä, ja nämä naakat, hankkeen päähahmot,…

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

187?
Isa Aspin kouluaine

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1994
 
Koneluettavat metatiedot: