Lehtisen Studebaker sodassa. Lokasuoja päällä istuu kuljettaja Unto Laine, joka ajoi autoa koko sota-ajan. Toinen Pukkilan mies kuvassa on Toivo Höykälä (toinen vas.).
Lehtiniemen torppa ei ole varsinainen museorakennus, vaan se on sisustettu 1920-luvun tyyliseksi kokoontumispaikaksi. Tämän vuoksi siitä jätettiin pois rakennusosia, joista vanhimmat kustavilaisaikaisia (1772–1809).
(Jukka Sainio, 2017)
Veikko Hänninen Raija -tyttärensä kanssa totesivat mittanauhan avulla lehmuksen ympärysmitaksi 3,7 metriä. Viisihaaraisen lehmus sijaitsee Kummunkylän Heikkilässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.9.1975.
Lehdon Kivilliikkeen Benz-auto 1920-luvulla Vehmaan Vinkkilän asemalla. Vaihdetanko on auton ulkopuolella. Takana ei ole jousitusta ja renkaat ovat täyskumiset.
Einari Väisänen (vas.), Marja-Leena Pironetti ja Jorma Syrjäläinen siirtämässä tavaroita uuteen liikkeeseen. Lee Cooper-farkkushop aloittaa keskustassa entisessä Mikkilän liiketalossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.10.1976.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen teksti maalattu osittain peittoon valkoisella maalilla, keskellä monisivuinen taitos "Lettre pour ciel, nous sommes en 1994 à Genève". Osa kirjan lehdistä leikattu pois. - Sekatekniikka. - Materiaali: vanha kirja…
Teos on taiteilijakirja. Käsinmaalattu teos violetin värisessä kotelossa, maalaukset ja käsinkirjoitettu teksti: Catherine Bolle. Maalattu bambupaperille vuodelta 1950. Haitarikirja, joka avautuu myös arkiksi (koko 61 x 133 cm). Taiteilijan mukaan…
Neusidlerin kahdeksan luuttukappaleen levytys, julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä: Lautenstücke / Hans Newsidler ; Lautenmusik / Santino Garsi da Parma. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 13031
Garsi da Parman kahdeksan luuttukappaleen levytys, julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä: Lautenstücke / Hans Newsidler ; Lautenmusik / Santino Garsi da Parma. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 13031
Lausteen kirjasto sijaitsee Lausteen lähiössä ja se perustettiin 1976. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen Lausteen alakoulun kanssa. Kirjasto on edelleen toiminnassa.
Laura-täti reissasi paljon ja hänen saapumisensa oli aina aavistettavissa, toteaa Matti Lehtola, joka muistelee tätinsä elämää. Asuinpaikkojakin oli peräti neljä, jotka vaihtelivat vuodenajan mukaan.
Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa Selim Palmgrenin kanssa vuodesta 1910. Sitä ennen hän oli naimisissa säveltäjä Armas Järnefeltin kanssa…