Aineistot (yhteensä 10734)

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.

Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta.

1894
Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta

1894
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…

1902
Minna Canthin tyttären Maiju Canthin kihlajaiskuva. Kuvassa vas. Lyyli Andersin (o.s. Canth), Fjalar Andersin, Wenny Canth, Jussi Canth, Elli Canth, Maiju Canth, Veikko Vuorisalo, Anni Levander (o.s. Canth), Väinö Levander, lapset Toini (oik.),…

1902
Minna Canthin talo, Kanttila, Kuninkaankatu 15. Kuvattu Kirkkopuiston kulmalta.

1902
Minna Canthin kotitalo, Kanttila, Kuninkaankatu 15, Kuopio. Kuvattu pihan puolelta.

1907
Minna Canthin kaupan työntekijöitä ryhmäkuvassa. Kuva on otettu 15.10.1907.

1902
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…

Valokuva otettu vuosien 1890 ja 1894 välisenä aikana. Lienee viimeisiä Canthista otettuja kuvia.

2017
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…

2000
Suur-Huittisten historian neljäs osa alkaa vuoden 1918 tapahtumista. Alue kuului muun Etelä-Suomen tavoin ns. Punaiseen-Suomeen. Vasemmisto oli ollut eduskuntavaaleissa yleisesti porvarillisia vahvempi. Rintamalinjat olivat jyrkät barrikadin…

2001
Suur-Huittisten historian viides osa johdattaa lukijan kotirintaman vaikeuksiin. Kaikkea säännösteltiin, kansanhuolto valvoi ja sotajoukot kaipasivat huolenpitoa. Siirtoväki tuli kahdesti. Se muonitettiin ja majoitettiin. Siirtoväki jarintamamiehet…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

1992
Etelä-Suomen Sanomissa 5.4.1992 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista

Avainsanat:

1995
Teos on taiteilijakirja. Teos on portfolio ja koostuu irtokuvista kansion sisällä. Kansion ympärillä pumpulinaru. Painettu käsintehdylle intialaiselle paperille. Uniikkikappale. Irtolehtiä

1971
Sepänmäen käsityömuseon esite. Esitteessä on kuvia ja tietoa museon historiasta ja museoalueen rakennuksista.

Avainsanat:

1944
Rehtori Joel Vilkin säähavaintoja Joensuun kylässä Somerolla.
 
Koneluettavat metatiedot: