Aineistot (yhteensä 10744)

1887
Keski-Suomi-lehdessä 1887 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1888
Savo-Karjala-lehdessä 1888 ilmestynyt Minna Canthin kertomus. Kertomus ilmestyi niin sanottuna nurkkanovellina lehden numeroissa 15, 16, 19, 20 ja 22.Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon:…

1889
Valvojassa 1889 ilmestynyt Minna Canthin mestarinovelli.Novelli julkaistiin ensi kerran Valvoja-lehden vuoden 1889 numeroissa 6 (s. 306–319) ja  7 (s. 344–368).

1890
Pohjalainen-lehdessä 1890–91 ns. nurkkanovellina ilmestynyt Minna Canthin kertomus. Kertomuksen oli tilannut lehden päätoimittaja Oskar Ansas.Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon:…

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus. Kirjoitus oli vastaus samassa lehdessä 17.10.1890 julkaistuunnimimerkki K:n kirjoitukseen "Realistisesta kirjallisuudesta", jossa oli ulkomuistista poleemisesti selostettu Minna Canthin…

1891
Nuoressa Suomessa 1891 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1891
Uudessa kuvalehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kertomus. Canth kirjoitti sen vastineeksi Juhani Ahon kertomukselle Purjeita kuivaamassa.

1891
Valvojassa 1891 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1891
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…

1891
Kirjoitus alkaa: "Norjalaisen kirjailijan Harald Hansenin pyynnöstä on kirjailija Minna Canth kertonut oman elämäkertansa aikakauslehdessä Samtiden. Koska tällainen kuvaus huvittanee suomalaisiakin lukijoita esitämme siitä suomennoksen." Linkki…

1891
Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus. Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen  päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi  samana vuonna Nya Pressen…

1892
Esitelmä ("Kuinka voisi Suomen Naisyhdistys tehokkaimmalla tavalla edistää siveellisyyspyrintöjä maassamme?") ilmestyi 1892 Hemmet och samhället -lehdessä sekä suomeksi (Minna Canth siveellisyyspyrinnöistä) Keski-Suomi-ja Pohjalainen -lehdissä 1892.

1892
Keski-Suomi-lehdessä 1892 ilmestynyt Minna Canthin Suomen Naisyhdistyksen kokouksessa pitämä esitelmä ("Kuinkavoisi Suomen Naisyhdistys tehokkaimmalla tavalla edistää siveellisyyspyrintöjä maassamme?").  Se ilmestyi myös Pohjalaisessa (29.1.1892)…

1892
Kirje julkaistiin Keski-Suomi-lehdessä 1892. Ks. myös Kannila (toim.) (1973) Minna Canthin kirjeet nro 375. Kirjettä ei julkaistu kokonaisuudessaan.Kirjoituksen alkusanoista: Teuvo Pakkalan uuden kirjan johdosta kirjoittaa rouva Minna Canth…

1892
Finsk Tidskrift -lehdessä 1892 ilmestynyt Minna Canthin Kauppias Roller -kertomuksen ruotsinnos (K.A. Tavastjerna).

1893
Työväen kalenterissa 1893 ilmestynyt Minna Canthin kertomus, otsikoitu "Kaupungissa. Alku pidempään kirjoitukseen". Alkaa: "Jää oli kirkas kuin peili Kallaveden aavalla selällä..." Henkilöt: Hellu ja Aaku.Minnan salonkiin digitoiduissa samannimisessä…

1893
Valvojassa 1893 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1894
Folkets blad -lehdessä 1894 ilmestynyt Minna Canthin Herran terttu, kullan nuppu -kertomuksen ruotsinnos.

1894
Hemmet och samhället -lehden kolmessa numerossa1894 ilmestynyt Minna Canthin Ompelija-kertomuksenruotsinnos.Alaviitteessä: Denna novell är af förf. afsedd för Suomen Kuvalehti, Hemmet och samhället och en tysk tidning.

1895
Uudessa Kuvalehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin kertomus.

1895
Nutid-lehdessä 1895 ilmestynyt Minna Canthin Laulaja-kertomuksen ruotsinnos.Nutid-lehden etusivulla: Red. af Helena Westermarck under medvärkan af Minna Canth.

1897
Nimeä vailla oleva kertomus ujosta ylioppilaasta. Uudessa Kuvalehdessä (31.9.1897) ilmestynyt Canthinpostuumi, keskeneräinen kertomus, jolla ei ollut otsikkoa. Alkuperäinen käsikirjoitus on digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Petter Kivimaa".

1897
Minna Canthin jälkeen jättämä kertomuksen katkelma. Canthin alkuperäinen käsikirjoitus on myös digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Kaupungin seurahuoneella".

1894
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

1973
Teos on taiteilijakirja. SAS:n lentoaikatauluista leikattuja sivuja, aikataulut lennoista eri puolille maailmaa. Kannessa valokuva hymyilevästä lentoemännästä. r 338 nide|bnc|2rdacarrier
n 500 Teos on taiteilijakirja. - SAS:n…

Avainsanat:

2020
Teos on taiteilijakirja. Vanhaa tietosanakirjaa pohjana käyttäen rakennettu kollaasiteos, johon kiinnitettynä paperista ja taivutetuista metallilangoista tehtyjä hyönteishahmoja: "Teoksen ideana on lukemisen intohimo ja ahmiminen ja siitä…

Avainsanat:

1998
Teos on taiteilijakirja. Kotelon päällä teksti "Original poem Kappa written in Japanese 1998." Kirjan kannet mustaa laskostettua kangasta. Etsauksia satuvuohista, kulta- ja hopeapapereita. Musta kotelo, pehmustettu mustalla kankaalla. Painos 7…

Avainsanat:

2006
Teos on taiteilijakirja. Teos on haitarikirja. Fantasiaeläinten originaalipastellit maalattu 2003. - Käsin sidottu Japanissa. Rajoitettu painos 20 kappaletta (8/20), kaikissa erilaiset kangaskannet.

Avainsanat:

2003
Teos on taiteilijakirja. Kannet japanilaista paperia, käsin sidottu lankasidos. Teos paperipussin sisällä. Sisältönä tekijän runoja Pariisista. Rajoitettu painos, 100 kappaletta. Lankasidos.

Avainsanat:

2014
Teos on taiteilijakirja. Käsin sidottu teos sisältää kahdeksan kertomusta, kuvituksena seitsemän kuvaa silkkipainotekniikalla. Signeerattu ja numeroitu kpl (1/40).

Avainsanat:

1979
Koulujen ja koululaitoksen historiaa Mäntsälästä. Moniste.

Avainsanat: ,

1815
Af markisinnan Montalembert.
276 s. ; 11 s.
Fraktuura.
Kirja osittain rikki, selkä irronnut liimauksesta.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa köynnös-exlibris, jossa numero 212.

1918
Lisiä Maarian pitäjänkertomukseen 2.
Painettu Uuden Auran osakeyhtiön kirjapainossa.

1989
Kapteeni Takkunen pyytää Pekan mukaansa karhunmetsästykseen, koska hän haluaa näyttää kavereilleen, että kyllä hänestäkin on pyytäjäksi. Aluksi tarinassa kuvaillaan kuinka miehet metsästävät ahmaa Muotkatunturissa ja Marastossa Siikajärven rannassa.…

1989
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista.   Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…

1989
Humoristisia juttuja Reutun sontatunkiosta, heinänteosta, karhunammunnasta sekä Hildan lentokeen lakuttamisesta. Lopussa on juttu jätkien saunanlämmityksestä. Saunomisen marssijärjestys muuttuu, kun eversti Willamo seurueineen saapuu paikalle. 

1989
Pekka Morottaja muistelee Aholan kosioretkeä Riutulassa ja myös harhapolkuja, joille hän suistui  Aholan Riston kaupassa. Jauhonhakureissulla rekeen tuli laitettua kaupan varastosta maksetun jauhosäkin lisäksi muutakin tarvekalua kuten nippu pieksuja…

1989
Savottojen loppuessa kesäajaksi Pekka lähtee kullankaivuuseen Wasko Jounin ja Korppilan Urhon kanssa. Ensimmäisenä kesänä kaivuu aloitetaan Marastosta, josta siirrytään Jäkäläpäälle Pehkosen ojana tunnettuun paikkaan. Lopulta he päätyvät…

1989
Matti ja Antti olivat Ruittuäytsillä. Oli kevät ja suuria pälvipaikkoja. Matti näki unen, että he ampuivat viisi karhua. Kun Antti lähtee kävelemään, hän näkee useita karhuja kallion päällä makaamassa. Matti ja Antti saivat ammuttua neljä karhua,…

Pekka Morottajan suku on kuuluisaa karhunkaatajasukua. Taitavat karhunpyytäjät, joihin Pekkakin lukeutuu,  saivat lisänimen Karhu etunimensä liitteeksi. Karhu-Pekan kertomuksissa eletään aikaa, jolloin karhua pyydettiin talviaikaan. Pyynti tapahtui…
 
Koneluettavat metatiedot: