Aineistot (yhteensä 105)

  • Avainsanat: 1910-luku

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

Arttu Leinonen asepuvussaan vuonna 1919. Kuva Toini Leinonen.

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Esityksen Joensuun Porvariston Pensioni-kassalle ovat laatineet Kauppa- ja Teollisuus-yhdyskunnan puolesta R. Ryynänen, Fab. Lattunen, Joh. Sorsén ja Gustaf Cederberg.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Ida Emilia Aalberg (1857—1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874—1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija. Aalberg oli paitsi suomenkielisen…

Kutsu Johan Henrik Riikosen hautajaisiin.

Kutsu Karolina Tuhkasen hautajaisiin.

Kauppias Jakob Filipoff syntyi Impilahdella. Ennen saapumistaan Joensuuhun hän toimi kauppiaana Sortavalassa.  Joensuussa Filipoff toimi aluksi kauppias Mustosen kirjanpitäjänä ja päämyyjänä. Filipoff, eli Ukko Vilipohvin kauppa toimi osoitteessa…

Kutsu piirilääkäri Simo Parviaisen hautajaisiin.

Herman Niskanen Virkkunsa kanssa 1912. Kuvaaja ei tiedossa.

Syntymäni aikoihin 30-luvun alkupuolella Iisalmi oli pieni ja rauhallinen puutalokaupunki. Lapsuuteni rajoittui silloin Kansallis-Osakepankin tienoille. Iisalmeen oli avattu KOP:n konttori jo 1893 vuokrahuoneistoon. Myöhemmin KOP osti tontin kauppias…

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Vasemmalla Jeremias Pulkkinen ja oikealla Viljo Jauhiainen 1918. Kuvaaja tuntematon.

Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja…

Joensuun kaupungin maistraatin työjärjestys

Avainsanat: ,

Joensuun kaupungin metsälautakunnan ohjesäännön allekirjoittivat vuonna 1917 Oskari Lavola ja Niilo E. Lampinen.

Ensimmäistä autoa saatiin Joensuussa odottaa vuoteen 1908. Vuoden 1912 pika-ajureille laadituissa säännöissä puhutaan vielä reellä kyyditsemisestä.

Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…

Joensuun kaupungin Rahatoimikamarin ohjesäännön on vahvistanut Suomen Senaatti 17.1.1918.

Avainsanat: ,

Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…

Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…

Valtuusmiesten työjärjestyksessä vuodelta 1915 on ohjeita kokouksista ja asioiden käsittelystä sekä valiokunnista. Julkaisuun sisältyy myös valtuusmiesten sihteerin ohjesääntö. Kunnanvaltuusmiehet olivat kunnanvaltuutettujen edeltäjiä ja he…

Joensuun kaupunginsairaalan ohjesäännöistä voi lukea, että sairaalan päätarkoituksena oli ---"estää tarttuvien kuumetautien leviämistä kaupungissa". Sairaalaan otettiin sen tähden etupäässä hoidettaviksi henkilöitä, jotka sairastivat sanottuja…

Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…

Joensuuhun perustettiin vuonna 1910 orpokoti. Sen toimintaa rahoitti samana vuonna perustettu Joensuun orpokodin kannatusyhdistys. Orpokodin ylläpito rahoitettiin mm. jäsenmaksuilla sekä vastaanottamalla vapaaehtoisten lahjoituksia. Orpokodin asioita…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…

Joensuun talonomistajainyhdistyksen säännöt.

Joensuun kaupungin ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupungin hallintoelimet toimivat entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat olivat kuitenkin liian pienet, eikä muita sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut.…

Avainsanat: ,

Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…

Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1914-1915. 1. maailmansodan syttymisen takia koulun aloittaminen lykkäytyi, ja lukukausi pääsi alkamaan vasta 21.9.1914.

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1915-1916.

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1916-1917.

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1919-1920

Vuosikertomus sisältää lukukaudet 1917-1918 ja 1918-1919. Näihin vuosiin sisältyi 1. maailmansota sekä Suomen kansalaisssota, jotka vaikuttivat myös Joensuun yhteiskoulun toimintaan. Yhteiskoulun oppilaita ilmoittautui joukoittain Joensuun…

Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…

Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura keräsi perinnetietoa eri teemoista. Vuonna 1916 aiheena oli joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat Joensuussa mm. Lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.
 
Koneluettavat metatiedot: