Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…
1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton, jonka tavoitteeksi asetettiin Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…
Kaxi hengellistä wirttä, : ensimmäinen, yhden armon kautta heräwäisen ja wiheljäisydens ylitse walittawaisen rippi-lapsen wirsi, parannuxen aikomises ja harjoituxes, ja uskollises turwamises Jesuxen tygö, hänen suloisen ikens päällens ottamiseen:…
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…
Kertomus Joensuun Työväenyhdistyksen toiminnasta 10 vuoden ajalta. Työväenyhdistys perustettiin Joensuuhun vuonna 1888. Silloin hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, jotka sisältyvät julkaisuun.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät…
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
