Kuvassa näkyvä Palojoen silta korvattiin uudella 1912. Joen takana näkyvässä talossa oli kunnantoimisto ja tien vastakkaisella puolella nimineuvos Backbergin talo. Attilan rakentama asuin"palatsi" sillan korvassa vasemmalla.
Naarkosken sillan vihkiäisissä vuonna 1985.
Ensimmäisessä kuvassa nauhaa ovat leikkaamassa Esko Pekkarinen (vas.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Saarikko, liikenneministeri Matti Luttinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Siltala ja Tie-…
Asko Perttilän ottamia kuvia Naarkosken sillasta rakennusvaiheessa. Silta valmistui vuonna 1985.
Alimmaisessa kuvassa on n. 1940-luvulla tehty, nykyään purettu turbiinikaappi.
Ennen vuotta 1926, jolloin osuusmeijeri rakennettiin.
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.
Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.
Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…
Naarkoski 1910-luvulla. Kuva on otettu ennen vuotta 1915, sillä siinä on vielä Porvoonjoen yli rakennettu Naarkosken puusilta. Kivisilta valmistui vuonna 1915. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Vikströmin sähkölaitos, joka oli samalla paikalla kuin…
Naarkoski 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ennen sähkölaitoksen perustamista. Vasemmalla oleva rakennus valkoisine kulmalautoineen oli myllyllä jauhatuksia tehneiden majapaikka. Sen oikealla puolella ovat sauna, mylly ja saha. Myllärin asunto…
Kuva Naarkosken sillasta otettu noin vuonna 1905-1910. Edustalla on Myllytupa, taustalla vasemmalla sahan rakennuksia ja oikealla sillan jälkeen nahkurin rakennus. Meneillään on tukin uitto.
Naarkosken uusi kivisilta Porvoonjoen yli valmistui vuonna 1915. Ylimmäinen, kuohuvaa koskea esittävä kuva on otettu pian sen jälkeen, sillä vasemmassa reunassa näkyvät vielä vanhan vesirännin jäänteet. Toinen ja kolmas kuva on otettu todennäköisesti…
Naarkosken koskimaisema. Kuvasta on tunnistettu Eelin Venäläinen (vas.), Arvi Lehtinen ja Katri Bergström (os. Lehtinen). Taustalla näkyvä Naarkosken uusi kivisilta valmistui vuonna 1915. Kuva kuuluu Arto Lehtisen kuvakokoelmaan.
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien)…
Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla…
Joensuun kaupungin valtioneuvostolle jättämä uudistettu anomus valtionavustuksen myöntämisestä vuoden 1931 meno- ja tuloarviossa tielain 91 §:n nojalla neljältä eri suunnalta maanteitse kulkevaa läpikulkuliikennettä Pielisjoen yli Pohjois-Karjalassa…
Yksi Inarin alueen saksalaisten vankileireistä sijaitsi Ivalossa lossituvan ja Ivalon ruokoushuoneen välistä kulkevan tien päässä. Sotavangit työskentelivät Ivalon siltatyömaalla. Vankeja ei saanut ruokkia, mutta joskus naiset laittoivat lepäpalasia…
Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi…
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen…
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…
Sotilaat marssivat soittokunta etunenässä Hämeenlinnan Pitkäsiltaa pitkin luultavasti kohti jotakin kaupungin torilla pidettävää juhlaa tai katselmusta. Taustalla näkyy E. J. Laakson verhoilu- ja huonekaluliike Raatihuoneenkadun alkupäässä. Kariston…
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen valmistui marraskuussa 1909. Vanha puinen Pitkäsilta ei enää kestänyt lisääntynyttä liikennettä, joten tilalle rakennettiin uusi rautainen kaarisilta, jonka osat tilattiin Saksasta. Silta oli ainoa…
Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui…
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…