Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

1950-luku
Tilan päärakennus (1_57 Honkajoki). Puolitoistakerroksinen, pystylautavuoraus, paitsi yläikkunan korkeudelta vinolaudoitus. Talon takaseinän edessä pensaita. Sama talo ks. 1_56 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_34 Honkajoki). Pystylaudoitettu, huopakattoinen. Kaksiovinen kuisti rakennuksen vasemmassa päädyssä. Talo näyttää ränsistyneeltä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

Edessä Tenhun talo ja takana Kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Pari vanhaa kuvaa Teikarinmäen majasta.

Pukkilan Suojeluskunta rakensi nykyisin urheilukenttänä toimivalle Teikarinmäelle ampumamajan. Se vihittiin käyttöön vuonna 1932. Majan tekemistä varten muun muasa järjestettiin viljankeräys. Lisäksi hankkeeseen osoitettiin arpajais- ja iltamatuloja.…

1950-luku
Talon ulkorakennus, kuvattu takapuolelta (1_9 Honkajoki). Pääosin hirsirakenteinen pitkä rakennus. Luultavasti kuvan 1_7 rakennus eri kuvakulmasta. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Talon ulkorakennus (1_7 Honkajoki). Pääosin hirsirakenteinen pitkä rakennus. Oikeassa päädyssä luhtiaitta, vasemmassa päädyssä ehkä puu- ja kärryliiterit. Vasemmalla päädyllä koivuhalkoja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

Repolan tilalla, nykyisen Vahteristontien varrella, talon pystytystä. Talo on siirretty Pukkilan vanhalta kirkolta. Serafiina ja Nikanor Oksa perheineen asettui taloon 1920-luvulla.

J. W. Suomisen vuonna 1908 rakennettu nahkatehdas. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

1906
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…

1897
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…

Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.

1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…

1898
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk.…

Keiteleen seurantalo 1960-luvun lopulla. Purettiin 1980.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja Heikki Arrama. Kuva lienee 1940- tai 1950-luvulta.
Toisessa kuvassa on Arraman Syvänojalla sijainnut kotitila Pakkalan talo. Hattupäinen mies oikealla on todennäköisesti Heikki Arrama.

1950-luku
Sepän pajan sisänäkymä (1_14 Honkajoki). Kattorakenteista päätellen kuvan 1_13 rakennus sisäpuolelta. Oikeassa laidassa tulipesä, keskellä ilmapuhallin. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1902
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…

Savolan maatilan rakennukset. Rakennettu 1909.

2014
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…

1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…

1900
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…

1899
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki…

1881
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…

1910
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka…

Savijoella Hommalla vuonna 1944 otettuja ryhmäkuvia. Sotilaspukuinen mies on Viljo Seppälä. Mies, jolla on valkoinen paita ja mustat liivit on venäläinen sotavanki.

1930-luku
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…

Riskaa 1800-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

1950-luku
Riihen tulipesä (1_16 Honkajoki). Vasemmalla puolella riihen tulipesä ja muuri. Muurin päällä erinäisiä esineitä. Yläosassa näkyy nokeentuneita puurakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1938
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…

Rauhanmäkeä. Vuosiluku ei tiedossa.

1950-luku
Ränsistynyt ulkorakennus (1_77 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa 1_75. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Ränsistynyt ulkorakennus (1_75 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Pärekatto osittain romahtanut. Takana kaksi isoa puuta. Katso myös kuva 1_77. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…

Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.

Keisarillisen Suomen Senaatin 19.12.1882 vahvistamat rakentamisen säännöt Nurmeksen kauppalalle painettuna kirjasena.

Torpinkylän raittiusseurantalo Rientola valmistui vuonna 1926. Hääväki on yhdessä kuvista kokoontunut ryhmäpotrettiin talon eteen. Värivalokuva on otettu vuosia sen jälkeen. Seurantalo, jota laajennettiin 1980-luvun alussa, tuhoutui tulipalossa…

1884
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…

Keiteleen Puutyö Laulainen laajennuksen jälkeen.

Vanha Puutulan päärakennus mäen päällä Torpissa. Talossa on pärekatto. Pihalla seisoo tyttö, joka katselee kanoja ja kissaa.

Puutikkalassa oli jo SOK:n kauppa 1920-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Puutikkalan kauppa- ja kahvilapuolta puretaan. Osa majatalosta jäi pystyyn ja kunnostettiin.

Puutikkalan kauppa- ja kahvilapuolta puretaan. Osa majatalosta jäi pystyyn ja kunnostettiin. Vuosiluku tuntematon.

Keiteleen kirkonkylän Puutikkala 1920-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.
 
Koneluettavat metatiedot: