Erik Castrén

Erik Castrén syntyi 7.3.1769 Pudasjärvellä, jossa hänen isänsä, Erik Castrén hänkin, oli tuolloin kirkkoherrana. Castrén kävi Oulun triviaalikoulua ja valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1788. Papiksi hänet vihittiin Turun hiippakunnassa vuonna 1794. Castrén jatkoi opintojaan vielä myöhemmin työnsä ohella ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1802.

Ennen Kuusamoon tuloaan Erik Castrén ehti toimia Kemin kappalaisen ja kirkkoherran apulaisena, Utsjoen ja Inarin vt. kirkkoherrana sekä Tervolan kappalaisena. Kuusamon kirkkoherra hänestä tuli vuonna 1801. Uudessa virassaan Castrén joutui heti kättelyssä riitaan seurakuntalaistensa kanssa palkkasaatavista, jotka hän joutui käräjäteitse velkomaan. Castrén oli tinkimätön ja tiukka velvollisuuden mies, joka sai esimiehiltään aina viranhoidostaan kiittävän arvostelun. Hän ei kuitenkaan saavuttanut seurakuntalaistensa ymmärtämystä ja lienee saanut Kuusamossa varsin ynseän vastaanoton.

Kirkkoherran virassaan Erik Castrén kiinnitti suurta huomiota lukutaidon opettamiseen. Vuonna 1804 hän antoi määräyksen, että vanhempien velvollisuus oli opettaa lapsensa lukemaan. Kinkereitä pitäessään Castrén joutui kuitenkin harmikseen huomaamaan, että kovin moni aikaihminenkään ei osannut lukea, saati sitten opettaa lapsiaan edes tavaamaan. Kun vielä lukkaritkin olivat perin heikkoja opettajia, päätti Erik Castrén kouluttaa jonkun lahjakkaan talonpojan lasten opettajaksi. Hän löysikin omasta seurakunnastaan Heikki Räisäsen, jolle hän opetti perusteellisesti kaikki opettamisen taidot ja jonka hän sitten lähetti kiertämään pitäjää. Aluksi Räisäsellä oli suuria vaikeuksia, sillä vanhemmat suhtautuivat penseästi kiertävään opettajaan, jolle olisi pitänyt antaa ruokaa ja jonkinlainen palkkio työstään. Ajan kanssa Räisäsen työ huomattiin kuitenkin tarpeelliseksi, eikä hänellä vuoden 1818 piispantarkastuksessa ollut enää mitään valittamista vanhemmista eikä lapsista. Tällä tavoin voidaan katsoa Erik Castrénin aukaisseen uran kiertokoululle Kuusamossa.

Lukutaidon ohella Castrén piti tärkeänä myös kristinopin tuntemusta ja ajoikin sitä seurakuntalaistensa päähän rippikoulun avulla. Rippikoulu oli tullut Kuusamoon jo kirkkoherra Johan Gustaf Kranck vanhemman aikana. Noina aikoina ei koulua vielä päätetty juhlalliseen konfirmaatioon, vaan tapa otettiin käyttöön vasta kirkkoherra Castrénin toimesta, ensimmäisen kerran juhannuksena 1803.

Castrén ei missään vaiheessa saavuttanut seurakuntalaistensa suurta suosiota. Ennen pitkää hän alkoi hoidattaa virkaansa apulaisilla ja oleskeli varsin pitkiä aikoja seurakuntansa ulkopuolella. Lopulta hän anoi toista seurakuntaa hoidettavakseen ja saikin sellaisen Lappajärvestä vuonna 1816. Castrén palasi kuitenkin pohjoiseen Alatornion kirkkoherraksi vuonna 1832 ja sai kaksi vuotta myöhemmin rovastin arvon. Hän kuoli Säräisniemen pappilassa 9.10.1846.


Vanhemmat
Kemin kirkkoherra Erik Castrén ja Catherina Elisabeth Keckman

Puoliso
Iin kirkkoherran tytär Maria Sund

Ammatti
kirkkoherra

Syntymäaika ja -paikka
7.3.1769 Pudasjärvi

Kuolinaika ja -paikka
9.10.1846 Kuusamo

Lähteet
Poukkula, Antti. 300-vuotisen Kuusamon seurakunnan paimenten kronikka. 1978.
Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon historiaan.
Helsingin yliopisto, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
Colliander, O. I.: Suomen kirkon paimenmuisto II. 1918.