Her­man Eskeli

Aikaisempina vuosinaan Her­man Eskeli työskenteli puutavara-alalla mm. lautatarhatöissä ja työnjohtajana; myö­hemmin hän oli ammattientarkastajana ja kansanhuollon johtajana. Hän oli Himangan työväenyhdistyksen perustajajäseniä. Yh­distyksen alkukokous pidettiin 31.12.1905 ja Eskeli valittiin sääntötoimikunnan jäse­neksi. Perustavassa kokouksessa 6.1.1906 hänet valittiin yhdistyksen johtokuntaan, jossa hän toimi kuolemaansa saakka. Työväen­yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi 1908–12 ja rahastonhoitajana vuodesta 1914 lähtien elämänsä loppuun.

Eskeli oli moni­puolisesti lahjakas. Helmikuussa 1906 työ­väenyhdistyksessä keskusteltiin oman lipun hankkimisesta. Piirustuskilpailussa tuli 1. ti­lalle Herman Eskelin piirros ja väritys. Lip­pua ei toteutettu. Eskelisen ansiosta yhdistys perusti oman lainakirjaston työväestön lukutaidon ja tiedollisen sivistyksen paranta­miseksi. Kirjastotoimikuntaan hän kuului vuodesta 1908 elämänsä loppuun. Hän toimi myös sanomalehti Raatajan avustajana vuo­desta 1907 lähtien ja palkintotuomarina ur­heilukilpailuissa 1908–21. Herman Eskelin ansiosta työväenyhdistyksessä toimi myös keskustelu- ja puhujaseura. Eskeli esitti yhdistyksen iltamissa runoja ja kertomuksia, piti juhlapuheita tai esitti tilaisuuden avaus­sanat. Hän oli myös hyvin järjestelmällinen ja tarkka. Vuonna 1917 hänet valittiin työ­väenyhdistyksen arkistonhoitajaksi, ja yhdistyksen asiakirjat ovatkin hyvin säilyneet, vaikka suojeluskunta ne takavarikoikin. Ar­kisto saatiin takaisin.

Puoluekokousedusta­jana Herman Eskeli toimi 1913, 1917 ja 1920. Puolueen piirikokousedustajana hän toimi 15 vuotta. Maakunnan sosiaalidemo­kraattien keskuudessa Eskeli oli hyvin ar­vostettu. Vuosi 1918 oli vaikeaa aikaa työväenliikkeen uurastajille. Toukokuun 7. päi­vänä nimismies ja paikalliset poliisit pahoinpitelivät muutamia työväenliikkeen ak­tivisteja. Myös Herman Eskeli mukiloitiin ja hänen kasvonsakin hakattiin pahoin. Elo–syyskuussa valtionrikosoikeus tuomitsi viisi himankalaista kuritushuoneeseen. Yksi heistä oli Herman Eskeli, joka tuomittiin kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa. Rangaistusperusteena oli valtiopetoksen valmistelu. Kun Eskeliä lähdettiin viemään Ouluun, hän oli varma siitä, ettei tulisi enää takaisin. Hän pääsi kuitenkin heti ehdonalai­seen.

Eskeli oli myös osuustoimintamies. Vuonna 1911 hän alustuksessaan esitti työväen oman osuuskaupan perustamista. Han­ke ei kuitenkaan johtanut tulokseen. Myö­hemmin Himangalle perustettiin oma työ­väen osuuskauppa. Se liitettiin Lestijokilaakson osuusliikkeeseen, jonka luottamus­tehtävissä Herman Eskeli pitkään toimi, mm. hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ansioistaan edistysmielisen osuustoimin­nan tehtävissä Herman Eskeli lyötiin Roch-dale-ritariksi KK:n edustajakokouksessa 1955. Hän toimi myös Suomen työväen kes­kinäisen vakuutusyhdistyksen Turvan asiamie­henä.

Herman Eskeli toimi pitkään monissa kunnan luottamustehtävissä. Hän kuului Hi­mangan kunnanvaltuustoon 1924–30 ja 1934–42. Kun hänellä oli hyvä kirjoitustaito, valittiin hänet useana vuonna kunnanval­tuuston kirjuriksi. Siihen aikaan valtuuston pöytäkirja kirjoitettiin musteella suoraan kirjaan, se luettiin kokouksen osanottajille, ja valtuutetut hyväksyivät sen kokouksessa al­lekirjoituksillaan. Kunnallislautakuntaan Eskeli kuului 1921–46. Elintarvikelautakunnassa hän oli 1917–18, asutuslautakunnassa 1921–56, kantakirjaston johtokunnassa 1924–53, holhouslautakunnassa 1926–36, hinnoittelulautakunnassa 1929–43, kiinteistölautakunnassa 1931–36 ja 1940–45, lääkäritoimikunnassa vuodesta 1931 kuolemaan­sa asti, työttömyyslautakunnassa 1930–36 ja 1940–42 sekä vuokralautakunnassa 1931–36. Säästöpankin isännistöön Eskeli valittiin ensimmäisen kerran 1914.

Raittiustyö oli Eskelille tärkeää. Hän kuului raittiuslauta­kuntaan kieltolakiaikaan vuosina 1921–22 ja sai palkinnon erikoisesta uutteruudesta kieltolakirikosten ehkäisemiseksi. Sosialidemo­kraattisen raittiuspiirin piirikokousedustajana hän oli 1919–35. Herman Eskeli nautti suurta luottamusta myös vasemmiston ulkopuolella. Jos valtuusto valitsi kaksijäsenisen toimikunnan jotain määrättyä tehtävää var­ten, toinen niistä oli Eskeli, jos valittiin kol­me, yksi heistä oli Eskeli.

Sivutoimiseen ammattientarkastajan toimeen Herman Es­keli valittiin 1941. Syksyllä 1946 Himangan lastaus- ja lossausammattiosasto teki kun­nanvaltuustolle valituksen Eskelin toimin­nasta. Koska mitään perustetta syytöksille ei ollut, valtuusto päätti, että hän voi toimia tehtävässä vuoden 1946 lopussa päättyvän toimikautensa loppuun.

Himangan kunnan­valtuusto perusti kansanhuoltolautakunnan lokakuussa 1939. Sen sihteeriksi ja varapu­heenjohtajaksi valittiin Herman Eskeli. Hel­mikuussa 1941 hänet valittiin kansanhuol­lon johtajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoden 1949 loppuun niin tasapuolisesti, et­tä toiminta ei aiheuttanut pahempia pur­nauksia. Herman Eskeli oli niitä vanhan kaartin miehiä, jotka ovat saaneet katsoa tu­levan sukupolven parasta saaden itse kamp­pailla vaikeuksissa. Hänen periaatteenaan oli aina, että se, mikä hänen tehtäväkseen on joutunut, se kannattaa tehdä hyvin.


Vanhemmat
kirvesmies Juho Juhonpoika Eskeli ja Brita Antintytär Juopo

Puoliso
Himangalla 27.12.1908 Saima Sofia Juopo, syntynyt 28.6.1891 Haapavesi, kuollut 25.10.1973 Himan­ka, vanhem­mat Juho Jaakko Juopo ja Brita Sofia Juopo

Sukunimi
Eskeli

Etunimet
Ernsti Herman

Ammatti
kansanhuollon johtaja, työväenliikkeen veteraani

Syntymäaika ja -paikka
9.7.1884 Himanka

Kuolinaika ja -paikka
15.3.1960 Himanka

Kirjoittaja
Liisa Borén

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia Elämäkertoja. Kokkola, 1995